Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi myrkytettiin elokuussa. Selvitysryhmä Bellingcat paljasti viime viikolla, että murhayrityksen takana oli Venäjän turvallisuuspalvelu FSB, joka on seurannut Navalnyä jo vuonna 2017.
Haastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Presidentti Vladimir Putin kommentoi Bellingcat-selvityksen tulosta toteamalla medialle, että jos olisi yritetty tappaa Navalnyi, siinä olisi onnistuttu.
"Tämä oli lähes tunnustus siitä, että Bellingcatin tiedot pitää paikkaansa. Ei julkisessa lehdistötilaisuudessa voi tunnustaa, että yritettiin murhata, mutta vähän jätkät tyri. Ehkä tämä oli jonkinlainen yritys kotimaan yleisölle", Kangaspuro kommentoi.
Miten Navalnyin myrkytystapaus vaikuttaa Euroopan ja Venäjän suhteisiin?
"Myrkytystapauksen kautta Navalnyistä tuli kansainvälinen toimija", Lassila toteaa.
Kangaspuro korostaa, että kaikesta huolimatta jonkinlainen säädyllinen toimintatapa pitäisi löytää silti oikeuttamatta toimintaa jonka kohteeksi Navalnyi on joutunut.
Nord Stream 2 -kaasuputki on noussut keskusteluun. Saksan liittokansleri Angela Merkel on kertonut, että ei ole poissuljettua käyttää Nord Streamia pakotteena Venäjää vastaan.
"Ei ole poissuljettua, että Nord Stream viivästyy. Tässä on tällainen löysän hirren metodi", Lassila pohtii.
Entä miten Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen tammikuussa vaikuttaa maan Venäjä-suhteisiin?
Yhdysvalloissa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, millaista Venäjä-politiikkaa pitäisi toteuttaa. Yksi vaihtoehto on palata Barack Obaman kauden tyyppiseen tilanteeseen tai ainakin peruuttamaan kärjistyvää tilannetta. Toinen vaihtoehto on laittaa kovaa kovaa vastaan.
"Olemme siirtymässä entistä selkeämmin kylmä sota kaksi -tyyppiseen ideologispoliittiseen asetelmaan. Tällä voi olla myös kielteisiä seurauksia venäläisen kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksille kehittyä", Kangaspuro kertoo.
Toimittajana on Linda Pelkonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
