Kanzalline rokotehspecialistoin joukko on andanuh ližiä nevvuo koronarokottehien ...
Julkaistu: pe 5.2. klo 18.00
Kuunneltavissa toistaiseksi
176 kuuntelukertaa
Kanzalline rokotehspecialistoin joukko on andanuh ližiä nevvuo koronarokottehien juandah
näh Suomes.
Specialistoin mugah liečeyhtivö Astra Zenecan tuliedu rokotehtu pidäs andua vaigu al 70
(seiččiekymmen)-vuodizile. Sidä vahnembile nevvotah jo käyttöh otettuu mRNA-rokotehtu,
kudaman suojan effektiivižyöh näh on jo luajittuu tutkimustu. Kaikkien rokottehien
annosvälii nevvotah pitkendämäh 12 (kahtehtostu) nedälissäh. Varavozen arvivon mugah
vahnois ristikanzois kaikin suadas vähimyölleh yhten rokotehannoksen sulakuun
loppussah.
Kanzanevustajat vastustetah pakollistu koronarokotustu.
Ylen kyzelyh vastannuzis kanzanevustajis enäm 90 (yheksiäkymmendy) prosentua oli sidä
mieldy, gu omatahtožus on parembi pakkuo. Vai pieni vähembistö, nenga viizi prosentua
vastuajis tahtos rokotuspakon. Kyzelyh vastai 141 (sada nellikymmen yksi)
kanzanevustajua.
Policii vakustau, gu muan eri čuril liikkuu koronarokotehtu tariččijua muanittelijua.
Enne kaikkie Päivännouzu-Suomes policii tiijusti moizih tapahtuksih näh, konzu
muanittelijat ollah käydy kodiloi myöte myömäh buitegu koronarokotehtu. Policii
juohattau, gu rokotehtu ei myvvä suorah ristikanzoile eigo tuvva sidä kodiloih. Pyhänpiän
policii tabai Lappeenrannas yhten rokotehmošenniekan, kudai tiedoloin mugah nikelle ei
ehtinyh čökätä rokotehtu.
Helsingin policii on ottanuhes sellittämäh lapsienvardoičuksen da školan ruandua enne
Koskelan hengirikostu.
16 (kuuzitostu)-vuodine briha tapettih pahah luaduh Helsingin Koskelas talvikuun allus.
Rikokses ebäilläh kolmie alaigähisty nuordu. Policien ezisellitys liittyy sih, ongo virguniekoin
toimiloi täydynyh. Tapettu nuori enne surmua oli kodvan olluh kiuzatunnu da puaksuh
perretynny.
Buddalazen yhtehistön miäry kazvau Suomes.
Uvvennu dielonnu ollah tibetanbuddalazet ruandukeskukset, da uskondokohtii perustetah
hieruloih. Tässäh tibetanbuddalazii ruandukeskuksii on perustettu Suomes enne kaikkie
suurih linnoih. Forssan, Loimuan da Salon čuppuloil ollah roittu tibetanbuddalazien
ruandukeskuksien da uskondokohtien keskučat. Hierun rauhah puaksumbah pyrritähes
kandusuomelazet.
Erä- da luondomuzein sijaičendukohtas on virinnyh luja kilbu.
Valdukunnallistu muzeidu oppiu tabailla kai 25 (kaksikymmen viizi) kundua. Eräkul’tuuran
hoidamizen ližäkse kunnile mieleh oldas dengat: čotaičendoin mugah muzei tuou alovehele
5–15 (viijes viidehtostu) miljonassah euruo. Erä- da luondokul’tuurumuzei ozuttau
ezimerkikse mečästysty, kalastandua, luonnonandimien keriändiä da pohodah käyndiä.
Pakičuksien jättänyzien kundien joukos vallitah nelli parastu ehoitettuu jatkoh niškoi.
Talven suurennu trendannu on hiihtändy libielöil lumikengil.
Suuret pohoduvarustehlaukat ymbäri Suomen sanotah, gu libielöi lumikengii menis
myödäväkse äijiä enämbi, migu niidy on varastolois. Innostustu voit verrata kai
pidopohjusuksien tulendah kymmene vuottu tagaperin. Pohoduvarustehien kauppiččijat
arvivoijah, gu libielöi lumikengii enäm suvajah lumiliikundan vastevai alganuot. Äijile libiet
lumikengät on uuzi dielo vie tässähgi, hos niidy on olluh myödävänny jo vuozii.
JAA:
