Perheet ovat selvinneet korona-arjesta keskimäärin hyvin, mutta eriarvoisuus vahvistuu monella tapaa
Huoltamolla pohditaan lapsiperheiden elämää korona-ajassa.
Miten lapsia, nuoria ja perheitä voidaan tukea? Voidaanko 90-luvun alun lamasta ottaa oppia? Entä missä tilanteessa harrastuskentällä ollaan - kun etänä ja ulkona pitäisi hoitaa harrastaminen niin viulunsoitossa, voimistelussa kuin jääkiekossakin? Alkaako turnauskestävyys olla koetuksella niin lapsilla kuin aikuisillakin?
Korona-ajan vaikutukset näkyvät lapsiperheissä pidemmän ajan päästä - nyt on vielä tilanne päällä. Näin voidaan tiivistää kevään korona-aikaa tutkineen sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Milla Salinin viesti. Perheillä on löytynyt monia strategioita, joilla arjesta on selvitty, mutta päätöksenteossa ja perheiden tukitoimissa on hyvä kuitenkin muistaa, että mitä myöhemmin ongelmiin puututaan, mitä enemmän ne kasaantuvat, sitä kalliimmiksi ne tulevat sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Lasten liikkumattomuudesta on puhuttu viime vuosina paljon ja kuitenkin nyt ensimmäisten koronatoimien joukossa rajoitetaan laajalti lasten harrastustoimintaa, lasten mahdollisuuksia harrastaa mm. liikuntaa. Miten saadaan liikuntakipinää pidettyä yllä kun harrastukseen ei pääse? kysyy Olympiakomitean seuratoimintajohtaja Jaana Laurila. Urheiluväen mukaan urheilussa toimitaan turvallisesti ja vastuullisesti - ja lasten harrastustoiminnan pitäisi olla viimeisten rajoitusten joukossa koulunkäynnin ohella.
“Rajoitusten mukana lapset ja nuoret menettävät kaikki liikunnan tuomat fyysiset hyödyt, mutta myös henkiset ja sosiaaliset hyödyt. Eli miinuslistalla on kaikki se hyvä, minkä harrastus voi tuoda elämään”, toteaa Jaana Laurila.
Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen kannustaa tässä tilanteessa uupuvia perheitä ja ihmisiä pohtimaan asioita, joista voi saada iloa elämään. Jos rakas harrastus on tauolla niin kysymys kuuluu, mitä lapsi sillä, tavallisesti harrastukseen kuluvalla, ajalla tekee? Jos urheiluharrastus on tuonut iloa, niin mistä ilon voi löytää nyt poikkeusaikana?
Riikka Riihosen vinkki poikkeusaikaan kuuluu - niin lapselle kuin aikuiselle: keskity siihen mikä on mahdollista ja mitä saa tehdä, eikä siihen mikä on rajoitettu! Näin jaksaa korona-arkea taas vähän paremmin.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
