Huoltamolla puhuttaa äitiys. Suomessa vallalla on ollut vahva suorittamisen ja selviytymisen perhekulttuuri. Tunteet on siirretty sivuun - niille ei ole ollut aikaa tai tilaa. Tämä on johtanut sukupolvien ajan välttelevään kiintymyskäyttäytymiseen, jossa välittämistä ei olla osattu tai voitu sanoittaa tai näyttää.
“Pullaan ja karjalanpiirakoihin on leivottu valtavat määrät rakkautta”, toteaakin psykoterapeutti Heli Pruuki. Rakkautta on osoitettu suorittamalla, kun sanoja ei ole ollut tai niiitä ei ole oppinut käyttämään. Toisaalta nuoremmat sukupolvet ovat jo oppineet toimimaan toisin. Ja kuten psykoterapeutti Kirsi Hiilamo toteaa: “Solmu voi olla silmu” - käsittelemällä haasteemme, ja tutkailemalla omaa ja äitimme historiaa saatamme oppia jotain ihan uutta.
Huoltamolla vieraana olevat Heli Pruuki ja Kirsi Hiilamo ovat kirjoittaneet kirjan Aina äiti, aina tytär.
Tämän keskustelun lisäksi huoltamolla kysytään, miten bonusäidit voivat. Uusperheasiantuntija ja terapeutti Taru Meritie nostaa mahdollisen ulkopuolisuuden tunteen ja kehoittaa kysymään, kuka minä olen bonusäitinä? Ja keskustelemaan asiasta avoimesti.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
