Suomi kiirehel evakujiiruiččou omissah kanzalazii Afganistanaspäi iäres.
Täl nedälil Suomeh on evakujiiruittu ezimerkikse kai posol’stvan ruadajat. Sen ližäkse Suomeh opitah tuvva 170 (sada seiččiekymmen) afgančua. Hyö ollah Suomen valdivole ruadanuot paikallizet perehinneh, da heile taritah olenduluba. Afganistanan turvalližustilandeh romahtihes, konzu laiduliikeh Taliban otti muan omassah halličendah.
Koronaviirussu leviey Suomes thaimualazien muarjoin keriäjien keskes.
Jo enäm 200 (kahtusadua) thaimualastu luonnonmuarjoin keriäjiä on suannuh Suomes koronatartundan. Thaimuan posol’stvu vuadiu Suomespäi sellitysty, mindäh taudi on piässyh leviemäh muga ruttoh. Tervehysvirguniekoil on jygei pyzyö tartundučieppilöin peräs. Nedäli tagaperin muarjuyritykset työttih koronakarantiinah miärättylöi muarjoin keriäjii Lapispäi Kainuuh da Pohjas-Karjalah.
Nuorien 12–15 (kaksitostu –viizitostu) -vuodizien školaniekoin koronarokotukset ollah eistytty edehpäi hyviä vauhtii Suomes.
THL:n tiedoloin mugah jo enäm 50 000 (viittykymmendy tuhattu) sen igäluokan nuordu on suannuh enzimäzen koronarokottehen. Ylen pagizuteltuloin školaniekoin mugah dovarišan mielipidehel on vaikutustu omassah piätökseh rokotteheh näh.
Siirdymine järilleh korona-aijas normualih vois algua vie loppuvuvvel libo tulien keviän.
Neččih rubieu vaikuttamah se, tullougo vai ei uuttu varattavua viirusan variantua da levennöygo rokotehkattavus hyvin. Kogonah viirusas vikse ei piästä, ga sen vägi heikkenöy yhtenjyttyzekse, kui muailmas jo olijoil toizil flunsukoronaviirusoil.
Riikka Purra on vallittu perussuomelazien paginavedäjäkse.
Enzimäzen kavven kanzanevustai sai piäl puolet paginanvedäjäniänis, sendäh händy vallittih ruadoh enzimäzel kerroksel Seinyjoven puolovehkerähmös. Purra ei näi tarvehtu varzinazih liinienmuutoksih. Häi tahtou luadie selgiembäkse puolovehen liinien ezimerkikse sit čuras, mikse se on muahmuuttodielolois tiettyy mieldy.
Psihoulogua ei tävvy enne kaikkie julgizes tervehyönhuollos.
Nenga on kaččomattah sih, gu psihoulogua valmistuu enämbi, migu heidy lähtöy eläkkehele. Yhtenny vajavuon vijannu on se, gu specialistoin da ruadokohtien tarbehet ei vastata toine tostu. Psihoulogoinliiton mugah ezimerkikse ruadoh kuulujan tuven organizuičendu on jygei enne kaikkie pienil paikkukunnil.
Huonuksien kostevusrikkovuksih liittyjien bakterieloin täh voibi roita enämbi hengitystielöin tavvinmerkilöi, migu homehen periä, nenga sanou THL:n tutkimus.
Sen mugah bakteriengi yhtevys tavvinmerkilöih yhtelläh on heikko. Tutkimukses tovendetah, gu kostevusrikkovuksien täh hos kui, ga roih tavvinmerkilöi, ga niilöi ei sellitä nimittuine yksi faktoru. Aijembien tutkimuksien mugah paiči muudu pahan ilmanvaihton da hiimiekaliloin täh sežo voibi roita hengitystielöin tavvinmerkilöi.
Vierahakse lajikse panduu ruppirouzua ei ehtitä hävittiä miärättyh aigassah.
Ruppirouzu on olluh Suomes ylehine maizemua čomendai kazvi, kudamua on istutettu ezimerkikse dorogoin varzile. Ruttoh leviejy kazvi pandih kaksi vuottu tagaperin vahingollizekse vierahakse lajikse. Silloi ruppirouzale pandih kazvatuskieldo, kudai astuu voimah tulien kezän. Jo nygöi on selgei dielo, gu kazvii ei ehtitä hävittiä sih aigassah.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
