- Vihapuhe aiheuttaa vastaanottajalleen yleensä henkistä ahdistusta, mikä purkautuu fyysisinä reaktioina kuten vapinana, hikoiluna tai vatsakipuna, kertoo digitaalisen kulttuurin tutkija Anna Haverinen.
Toisten ihmisten solvaaminen verkossa on helppoa varsinkin nimettömänä, kun puskista voi huudella mitä sattuu ja miten sattuu. Vai voiko? Viime viikkoina aggressiivisen puheen määrä sosiaalisessa mediassa on räjähtänyt käsiin perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen facebook-päivityksen jälkeen.
Turun yliopistossa parhaillaan käynnissä oleva tutkimus tarkastelee verkossa aiheutettua kielellistä ja visuaalista väkivaltaa. Ymmärtävätkö väkivaltaisten viestien lähettäjät, että heidän viestinsä saattavat aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita vastaanottajassa?
Haverisen mielestä he osittain ymmärtävät. Hänen mukaansa osa tuntee häpeää, mutta osa pitää sitä pelinä ja leikkinä, jossa koetellaan vastaanottajan järkytyskynnystä.
Miten verkon vihapuhe näkyy kaduilla? Onko visuaalinen vihapuhe voimakkaampaa kuin teksti? Éntä ovatko lait suhteessa verkon vihapuheeseen ajantasalla?
Tutkija Anna Haverinen oli Hanna Kinnusen haastateltavana.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: