Oletko ikinä pysähtynyt miettimään, keiden kaikkien annat vaikuttaa elämääsi? Määritteletkö itse mitä haluat tehdä ja kenen kanssa, vai oletko kuin marionetti, jota muut ohjailevat?
Ei ole ollenkaan harvinaista, että aikuisen ihmisen itsenäistyminen on jäänyt vähän puolitiehen. Vaikka päällisin puolin näyttää siltä, että tekee ratkaisunsa itse, on omien rajojen puolustaminen monelle kuitenkin vähän vaikeaa. Pahimmillaan se voi olla sitä, että yrittää revetä kaikkialle, miellyttää kaikkia ja olla kaikkien kaveri, jotta kenellekään ei tulisi paha mieli. Silloin on jo suuressa vaarassa jättää itse itsensä heitteille.
Ennen kuin tilanne pääsee näin pahaksi, kannattaa tehdä muutamia rajatarkastuksia.
Sinulla on lupa itse määritellä, mitä jaksat ja mitä et jaksa. On aikoja jolloin jaksaa enemmän ja aikoja jolloin jaksaa vähemmän. Jos tuntuu siltä, että juuri nyt voimat riittävät vain perusarkeen, sinulla on oikeus kieltäytyä leipomasta mokkapaloja hyväntekeväisyysmyyjäisiin tai olla ottamatta ylimääräistä projektia vastuullesi. Niiden aika on sitten, kun voimia on enemmän. Kenelläkään muulla kuin sinulla itselläsi ei ole oikeutta sanoa, mitä sinun kuuluisi jaksaa.
Sinulla on myös oikeus päättää, keitä päästät lähipiiriisi. Kannattaa miettiä, kuuluuko siihen ihminen, joka toistuvasti arvostelee tai loukkaa sinua - olipa se sitten vanha ystävä, anoppi tai naapuri. Aikuismaista käytöstä on tietenkin ensin sanoa asiasta ja yrittää korjata tilannetta. Ehkä omassakin käytöksessäsi on korjattavaa, jota et ole tullut ajatelleeksi? Jos tilanne ei yrityksistä huolimatta parane, sinun ei ole pakko olla tekemisissä heidän kanssaan.
Kuka vaikuttaa tunne-elämääsi? Harvoin on mahdollista päättää tietoisesti kehen ihastuu tai rakastuu, mutta siihen voi vaikuttaa, pitääkö elämässään suhdetta, josta tulee paha olo. Jos toinen kohtelee sinua kuin roskaa, kysy itseltäsi, miksi pidät sellaista ihmistä elämässäsi. Mikä oikeus kenelläkään on mellastaa sinun tunne-elämäsi kustannuksella? Irrottautuminen voi olla vaikeaa, mutta pidemmän päälle helpotus.
Jos elämässäsi on ex-puoliso, saat vetää rajat myös siihen suuntaan. Entinen on entinen, eikä sinulla ole velvollisuutta raportoida tai perustella tekemisiäsi hänelle.
Tosiystävät tunnistaa jokainen. He ovat niitä joille kelpaat rähjäisenä ja vajaavaisena, ja joiden kanssa kanssakäyminen on aina vastavuoroista. Mutta sitten saattaa olla kavereita, jotka ottavat yhteyttä vain kun tarvitsevat jotain, mutta ovat aina liian kiireisiä auttamaan, kun sinä tarvitsisit apua. Mieti kaksi kertaa tarvitsetko heitä elämääsi.
Sama pätee luottamukseen. Kannattaa erottaa ne ihmiset, joihin todella voit luottaa niistä, jotka mielellään kuuntelevat henkilökohtaiset asiasi vain raportoidakseen ne eteenpäin juorumarkkinoilla.
Sosiaalinen media on kasvattanut monen kaveripiiriä. Esimerkiksi facebookia ei kannata ottaa liian vakavasti, mutta voi silti miettiä, keitä hyväksyy siellä kavereikseen. Onko syytä pitää listalla ihminen, joka tosielämässä ei edes tervehdi tullessaan vastaan? Tiedät kyllä vastauksen.
Omassa elämänpiirissä olevien ja sinne pyrkivien ihmisten suhteen kannattaa pysyä positiivisena. Useimmiten ihmiset ovat hyviä. Kannattaa olla avoin kaikelle uudelle - ei sitä tiedä mitä hyvää sieltä tulee.
Omat rajat pitää silti vetää, etkä ole niiden suhteen selitysvelvollinen kenellekään. Omien henkilökohtaisten rajojen määrittely ei ole pelkästään oikeus, vaan oman mielenrauhasi kannalta suorastaan velvollisuus. Jos et sitä tee, pääsee kuka tahansa lampsimaan mielesi poikki likaisilla jaloillaan.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
