Kestävyysvaje, pakkolait, ilmastonmuutos, pakolaiskriisi ja taantuma - kaikki kamalia sanoja. Jos jo pitkään on tuntunut siltä, että elämä ei ole omissa käsissä, niin nyt olo on kuin käsipohjaa kauhovalla alakoululaisella. Nenä pysyy juuri ja juuri pinnalla, vaikka kuinka ripeästi kauhoo. Ilo, leikki ja riemu ovat kadoksissa.
Kaikki kotona puhui, haki ja etsi toiveikkuutta tiistaina 29.12.2015. Vieraina markkinoinnin parissa pitkään toiminut, tällä hetkellä töitä etsivä, työllistyjä Minna Huuhtanen sekä filosofi, tutkija Frank Martela. Toimittajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen.
Toivon alhosta onnistuu kapuamaan myös ylös. Minna Huuhtanen kertoo tuntemuksiaan, kun yhdessä päivässä tulee kolmekin kielteistä rekrytointipäätöstä.
- Silloin tuntee putoavansa syvälle kuoppaan ja sieltä on vaikeaa nousta. Pari päivää asiaa märehdittyään, kuopasta taas kömpii ylös. On se toivo vaan kummallinen tyyppi. Aina se puskee jostain asfaltin raosta läpi. Se on kuin vihreä, sitkeä rikkaruoho, joka tunkee kaiken läpi.
Onnellisuus on hyvän elämän sivutuote. Jos tavoitellaan pelkästään onnellisuutta, ollaan väärillä jäljillä, muistuttaa Frank Martela.
- Kun löytää itselle merkityksellisen tavan elää, tulee onnellisuus sivutuotteena. Meidän ei kannata tavoitella onnellisuutta itsessään, vaan keskittyä merkityksellisten päämäärien löytämiseen ja niiden tavoittelemiseen. Sisäisestä tunnetilasta ei niinkään kannata olla kiinnostunut, antaa sen tulla vähän sivutuotteena.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: