”Olen opastanut kaikissa Turun museoissa, paitsi Luostarimäen käsityöläismuseossa, sillä siellä ei saa pitää punaisia kynsiä”, nauraa Aiju von Schöneman, turkulaisten rakastama opas ja tarinankertoja.
Lakatut kynnet, punainen nuttura ja tupakka ovat nyt jo 77-vuotiaan ladyn ulkoisia tavaramerkkejä. Nerokas historiantuntija lumoaa ja yllättää kuulijansa. Hän höystää historialliset tarinat jännittävillä yksityiskohdilla ja punoo niistä kokonaisuuden sielukkaasti. Jokaisessa Aijun opastuksessa on kolme elementtiä: ruumis, sielu ja henki.
Voimaa Aiju saa ihmisistä, jotka lataavat hänen akkujaan. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2002, mutta opastaa hän yhä ja rakastaa työtään. Uransa aikoina hän vei lukuisia ryhmiä myös Savonlinnan Oopperajuhlille, Retrettiin, Heinäveden ja Laatokan luostareihin ja muihin tilattuihin kohteisiin.
Retretin jälkeen Aiju juurtui lopullisesti Turkuun. Siellä hän on opastanut monia historiallisia teemareittejä, jotka hän aina rakensi huolella ja huumorilla. Turun kaupunki on antanut merkittävän tunnustuksen ja useita palkintoja pidetylle oppaalle.
Lapsuutensa Aiju von Schöneman vietti Sotkamossa. Hän oppi rakastamaan nimismiehenä toimineen isänsä ansiosta historiaa ja mummunsa ansiosta jännittäviä tarinoita.
Isän työ nimismiehenä ja läänin vallesmannina Kainuussa keräsi monenlaisia vieraita Aijun lapsuudenkotiin. Hän tapasi jo varhain kuuluisia kirjailijoita, näyttelijöitä, siirtolaisia ja sirkuslaisia, jotka tarvitsivat nimismiehen apua lupa-asioissa.
Aiju syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1939, koska rajaseutu Kainuussa evakuoitiin sodan uhan vuoksi. Aiju sanoo olevansa kiitollinen siitä, että on nähnyt niin paljon – myös sodan jälkeisen pula-ajan ja kurjuuden ympärillään.
Isän merkitys Aijulle on tärkeä. Hän oli hyväsydäminen, sivistynyt ja kekseliäs mies, jolla oli aikaa tyttärelle. Leikkimisyys ja hassuttelu ovat Aijulle edelleen tärkeitä. Aiju kulki isän mukana käräjämatkoilla ja näki miten asioita ratkottiin. Kielitaitoisena miehenä hän tarjosi tyttärelleen jo varhain sellaisia matkoja, joista jokainen kainuulainen tyttö vain uneksi.
Aiju käyttää mielellään työssään historiallisia rooliasuja, joilla hän kuvittaa opastuksiaan. Kun Turku järjesti1996 ensimmäiset keskiaikamarkkinat, teetti Aiju itselleen ylhäisönaisen 1300-luvun puvun.
Moni turisti on nähnyt hänet myös Koiramäen kierroksella vaaleanpunaisessa mamsellin puvussa, vaikka puku ei ole historiallisesti aikakauteen sopiva. Lukuisat turistit ovat kuvanneet hänet kävelemässä päivänvarjo heiluen ympärillään lapsilauma.
Aiju rakastaa lasten opastamista ja puhuu lapsille mielellään enkeleistä. Omat hautajaisensa hän on suunnitellut tarkkaan. Hän haluaa tulla tuhkatuksi Pöytyän enkelipuistoon. Aijulla on mutkaton suhde kuolemaan, sillä asunnon eteisessä on odottamassa ruumisarkku. Sen hän pyysi ja sai eläkelahjakseen työtovereilta.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
