Elämäntaitokirjallisuus on täynnä neuvoja siitä, miten tavoitteensa voi saavuttaa. Yksinkertaisimmillaan neuvot on tiivistetty yksittäisiksi lauseiksi. Seuraavat olen ainakin kuullut: Saat sen mitä haluat. Saat sen mitä ajattelet. Saat sen mitä toivot. Saat sen mistä luovut.
Vaikka itse olen korkeintaan kyökkipsykologi, haluan tuoda oman lauseeni tähän saamislauseiden soppaan.
Se on ihmeisiin uskovan realistin ohjenuora: Saat sen mitä siedät.
Sen voi ymmärtää joko hyvänä tai huonona ennusteena. Ja niin se toimiikin.
Jos haluat juosta maratonin, sinun on oltava valmis sietämään kolmesta neljään lenkkiä joka viikko vähintään kuukausien ajan. Sietämään - sillä vaikka kuntoilu onkin nautinto, maratonille treenaaminen vaatii myös väsymyksen ja huonon olon sietämistä ja muista vapaa-ajan menoista tinkimistä. Mutta todennäköisesti juokset sen maratonin.
Jos haluat laihtua, sinun on oltava valmis sietämään joistakin syömiseen liittyvistä nautinnoista luopumista. Jos siedät, on palkintona haluamasi pienempi vaatekoko.
Jos haluat kirjoittaa kirjan, sinun on siedettävä luomisprosessin pitkäveteisyys ja yksinäisyys. Sinun on siedettävä kirjoittamista. Sen seurauksena kirja on jossain vaiheessa valmis.
Saat sen mitä siedät toimii myös toiseen suuntaan.
Työsi tuntuu tylsältä, eikä motivoi sinua enää. Toisaalta pääset siinä melko helpolla, asemasi on turvattu ja palkkakin riittävä. Uudet haasteet houkuttelisivat, mutta tuntuvat liian työläiltä, etkä uskalla ottaa riskiä nykyaseman menettämisestä. Jäät työhösi - ja saat sen mitä siedät. Sillä sitähän se sitten on koko loppu-uran ajan. Sietämistä.
Parisuhteesi tuntuu väljähtäneeltä. Olette olleet aikoinaan rakastuneita, mutta nyt tuntuu siltä, että olette etääntyneet toisistanne liikaa. Arki pyörii mukavasti, mutta vain lapset yhdistävät. Sinulla ei oikeastaan ole edes halua yrittää enää parantaa liittoa, mutta erokin pelottaa, ja tuntuu liian vaivalloiselta. Oletko valmis tyytymään tällaiseen loppuikäsi? Jos olet, muista, että sitä on sitten siedettävä.
Saat sen mitä siedät, koska vain omilla valinnoillaan voi yrittää itse vaikuttaa siihen, mihin suuntaan elämä menee. Ei ole mitään takeita, että tulevaisuus olisi aina automaattisesti nykyhetkeä parempi. Ihmiset vaan haluavat uskoa niin, koska se on helppoa, eikä vaadi mitään.
Muutos kysyy aina voimia, ja siksi on punnittava, kumpaa sietää mieluummin; nykyhetkeä puutteineen, vai vaivannäköä mahdollisesti paremman tulevan toivossa.
Elämä menee eteenpäin joka tapauksessa. Itse liputan sen puolesta, että mitään väljähtänyttä ei kannattaisi sietää, eikä isoja unelmia kannattaisi jättää tavoittelematta. Niiden toteutumiseksi kannattaa sietää vähän epämukavuutta. Niin kauan kun on mahdollisuus vaikuttaa itse, se kannattaa tehdä.
Muuten voi käydä niin, että joku muu tekee ne valinnat puolestasi. Ja sekin on sitten vain siedettävä.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
