Menneisyyttä kuvatessaan niin tiedotusvälineet kuin historiantutkimuskin pyrkivät totuudellisuuteen mutta niiden kuvauskeinot ja traditiot poikkeavat toisistaan, sanoo historiantutkimusta ja journalismia väitöskirjassaan vertaillut toimittaja Olli Seuri.
Vaikka historiantutkimus pyrkii kuvaamaan menneisyyttä tarkasti ja lähdekriittisesti, pitää historia silti kirjolittaa aina uudelleen. Aina tulee esille uusia lähteitä ja uusia näkökulmia, jotka vaativat menneisyyden uudelleen arviointia.
Uutissakin historia on jatkuvati läsnä. Vaikka uutiset kertovat enimmäkseen juuri tapahtuneesta ja ennakoivat tulevaa, viittavat ne monin eri tavoin jatkuvasti myös historiaan.
Tiedotusvälineet käyttävät usein menneisyyteen viitatessaan ”myyttisiä avaimia”, joilla pyritään selittämään sitä, miten menneisyys vaikuttaa tämän päivän tapahtumiin. Tällainen "myyttiinen avain ” on esimerkiksi Israelin Kuuden päivän sota, johon uutistoimittajat usein viittaavat tämän päivän Lähi-Idän tapahtumia kuvatessaan.
Olli Seurin mukaan ei kuitenkaan ole ollenkaan varmaa, onko uutistenlukijoilla selkeä käsitys Kuuden päivän sodan tapahtumista tai yhteistä näkemystä sen merkityksestä myöhempään kehitykseen.
Helsingin Sanomia tutkinut Seuri sanoo että Helsingin Sanomien uustoiminnassa näkyy selvästi sen historiallinen aatteellinen perinne. Helsingin Sanomat on trans-atlanttinen länsimainen lehti, joka kannattaa liberaaleja arvoja, demokratiaa ja sanavapautta.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
