Päätä särki ja astmaakin sairastettiin keskiajan Englannissa. Mutta kuinka sairauksista, ruumiinosista ja hoitovälineistä kirjoitettiin keskiajan lääketieteellisissä teksteissä? Vieraanamme on aiheeseen perehtynyt tutkija Juhani Norri. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
****
Olemme tottuneet siihen, että englanti on maailmankieli, joka alituisesti vaanii muita kieliä. Näin ei tietenkään ole aina ollut. Esimerkiksi varhaisella keskiajalla englannin ylivalta ei edes Isossa-Britanniassa ollut taattu. Sen jälkeen, kun Vilhelm Valloittaja oli vuonna 1066 – eli 950 vuotta sitten – johtanut normannit Englantiin, niin sanottu anglo-normannilainen kieli eli eräs pohjoisranskan murre oli levinnyt maahan tehokkaasti.
Muun muassa lääketieteellistä kirjallisuutta ei varhaisella keskiajalla löytynyt englanniksi, vain anglo-normanniksi ja etenkin latinaksi. Tilanne alkoi korjaantua vasta keskiajan puolivälin jälkeen.
Miten englannin kieli alkoi taipua lääketieteen kieleksi? Tähän kysymykseen tuo valoa Tampereen yliopiston englannin kielen lehtori, tohtori Juhani Norrin tämän vuoden loppukeväällä viimeistelemä jättiläismäinen sanakirja Dictionary of Medical Vocabulary in English, 1375–1550.
Kyseessä on melko jättiläismäinen sanakirja. Se on kaksiosainen, sivuja sanakirjassa on yhteensä 1 294 ja hakusanoja 12 608. Ja Norri on jo rajannut aihetta ja keskittynyt keräämään vanhoista dokumenteista lähinnä ruumiinosien, tautien, instrumenttien ja lääkkeiden nimiä.
Selailijalle sanakirja on jännittävä seikkailu. Hakusanan death eli kuolema kohdalta löytyy niin merkitys kuolema ja great death (iso kuolema) eli rutto kuin little death (pieni kuolema) eli pyörtyminen!
Millaisia tauteja keskiajan Englannissa podettiin? Millaisilla lääkkeillä noita tauteja parannettiin? Keillä oli tieto parantaa tauteja? Millainen urakka Juhani Norrilla oli sanakirjan tekemisessä? Miten keskiajan englanniksi olisi puhuttu tämän syksyn influenssa-aallosta? Kysytään Juhani Norrilta.
****
Kuva vesikauhuisen miehen päästä keskiaikaisessa lääketieteellisessä kirjoituksessa: Cambridgen yliopisto, Emmanuel Collegen käsikirjoitus n:ro 69.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: