Kauneus on katsojan silmässä – kunhan silmä siihen harjaantuu. Kirjailija Kalle Päätalo vietti lapsuudessaan kurjia jouluja.
Kauneutta voi oppia katsomaan. Taiteilijoita koulutetaan estetiikan ammattilaisiksi, mutta kauneus menee hukkaan, jollei sitä osata vastaanottaa. Vuoden 2016 kuvataidekasvattaja Eeva-Liisa Seinälä sekä Japanin tuntija, tutkija Miika Pölkki kertovat, kuinka lapsista kasvatetaan kauneuden ystäviä. Samalla myös selviää, liittyvätkö esteettisyys ja eettisyys jollain tapaa yhteen.
Kirjailija Kalle Päätalon lapsuudessa ei ollut joulukuusia, lahjoja tai herkkuja, eikä joululaulujakaan laulettu. Suurimman pettymyksen aiheutti kuitenkin koulun ensimmäinen, 1930-luvulla vietetty joulujuhla, joka sai pienen Kallen kyyneliin. Kalle Päätalon surkeat joulumuistot on 1950-luvulla taltioitu Radioarkiston helmi.
Kiasman ARS17-näyttelyn teema on globaali digitaalinen murros, jonka vaikutukset näkyvät kaikkialla. Myös nykytaide on riippuvainen digivallankumouksesta, mutta kyseenalaistaa silti samalla sen vaikutuksia. Niinpä Kultakuumeen kolumnisti Otso Kantokorpi hämmästelee, miksi ARS17:n pääyhteistyökumppani on ohjelmistojätti Microsoft, joka on tullut kuuluisaksi myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevista oikeudenkäynneistä. Taidehan on yleensä heikomman puolella!
Taideteosten aitouden ja alkuperän selvittäminen on monitieteistä salapoliisityötä. Kesäkuussa Suomeen perustettu Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen taidetutkimuslaitos, Recenart, yhdistää taidehistorian, kemian, fysiikan ja tietotekniikan huippuosaamista taideteostutkimukseen. Tutkittavana on maalausten lisäksi myös veistoksia, keramiikkaa ja arkeologista esineistöä.
Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Jakke Holvas.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: