Joulun kunniaksi otimme selvää Jeesuksen kielestä. Perehdyttäjänä on seemiläisten kielten professori Tapani Harviainen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
***
Jouluevankeliumin kielet
Luukkaan evankeliumin toisen luvun parikymmentä ensimmäistä jaetta ovat taas näinä päivinä kovassa käytössä, kun keisari Augustuksen verollepanoa muistellaan Suomen kodeissa ja kirkoissa. Ei ihme, että jouluevankeliumiksi on valittu juuri Luukkaan kertomus kaikista neljästä Uuden testamentin evankeliumista, se kertoo Jeesuksen syntymästä tarkimmin.
Vanhin – Markuksen evankeliumi – ja nuorin – Johanneksen evankeliumi – alkavat kertoa Jeesuksesta vasta hänen julkisen toimintansa käynnistymisestä alkaen ja Matteus ohittaa syntymän vauhdikkaasti. Ensin Joosef kyseenalaisti avioliiton raskaana olevan Marian kanssa, kunnes enkeli rohkaisi häntä unessa pysymään liitossa. Sitten Joosef ei koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan, jolle Joosef antoi nimen Jeesus. Ja sitten tulevatkin jo itäisen maan tietäjät ja Herodes huolestuu.
Luukkaan evankeliumin alkutekstejä ei ole säilynyt alkuperäisenä. Evankeliumi on rakennettu yhdistelemällä kopion kopioita, joista mikään ei ole toistensa kanssa samanlainen. Luukasta pidetään myös Apostolien tekojen kirjoittajana, joten hänen käsialaansa on yli neljännes Uuden Testamentista.
Tätä tuotteliasta kirjoittajaa pidetään kreikkalaisena lääkärinä, ja niin hänen tekstinsä kuin suuri osa muustakin Uuden testamentin käsikirjoituksista on kirjoitettu kielellä, jota sanotaan koinee-kreikaksi, erotuksena vanhemmasta klassisesta kreikasta ja uudemmasta bysantin kreikasta. Koinee tarkoittaa yhteistä, ja se syntyikin Kreikan eri kaupunkivaltioista tulleiden sotilaiden väliseen kommunikointiin Aleksanteri Suuren armeijassa. Kyseinen armeija myös levitti kieltä tehokkaasti valloittaessaan laajoja alueita.
Mutta mitä kieltä puhui Luukkaan ja muiden evankelistojen päähenkilö, Jeesus? Puhuttiinko Israelissa tuolloin hepreaa? Vai puhuttiinko Rooman valtakunnassa latinaa? Seemiläisten kielten professori emeritus Tapani Harviainen kertoo.
Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi
***
Kuva: Steve Allen / Brand X Pictures
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
