Tavallisten ihmisten historia

Kolmiosainen historiasarja, jossa tutustutaan merimiesten vaimojen elämään 1800-luvun alun Porissa, tutkitaan Ruotsista tulleiden ruotusotilaiden sopeutumista Hämeen maaseudulle 1700-luvulla ja perehdytään käsityöläisten toimintaan Hollolassa kaksi sataa vuotta sitten. Menneiden suurmiesten tai sotapäälliköiden elämää on helppo tutkia, koska he usein ovat jättäneet jälkeensä runsaasti kirjallisia lähteitä, asiakirjoja ja jopa kirjeitä. Tavallisista maaseudun eläjistä ja kaupunkien köyhistä tietoja on paljon vähemmän: ihmisen koko elämä saattaa supistua syntymästä ja kuolemasta kertoviin merkintöihin kirkonkirjoissa. Historiantutkijoilla on kuitenkin keinoja päästä käsiksi myös tavallisten ihmisten elämään. Jyväskylän yliopistossa on parin viime vuoden aikana tehty useita väitöskirjoja, joissa on sovellettu prosopografista tutkimusmenetelmää. Toinen nimi tälle menetelmälle voisi olla joukkoelämäkertoja hyödyntävä tutkimus. Prosopografisessa tutkimuksessa on tärkeää määritellä aluksi se joukko, jonka elämää ja ympäristöä halutaan tutkia, esimerkiksi vaikkapa hollolalaiset käsityöläiset. Tähän joukkoon kuuluvista yksilöistä etsitään eri lähteistä mahdollisimman kattavasti tietoja, jotka kootaan pienoiselämäkertojen muotoon. Kun näitä elämäkertoja tarkastellaan rinnan toistensa kanssa, nousee esiin koko ryhmää koskettavia yhteisiä lainalaisuuksia ja käytäntöjä. Samalla tulee näkyville myös se, mikä on erilaista ja poikkeavaa. Sarjan on toimittanut Virpi Väisänen.