Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä.
Yksi 1600-luvun suurista talouden murroksista tapahtui Alankomaissa. Moni on sitä mieltä, että juuri Alankomaissa syntyi nykyaikainen kapitalismi. Vahvan kaupan ja merenkulun vuoksi Alankomaat saattoi ruveta tuomaan suuressa mitassa ruokaviljaa ja tämä mahdollisti aivan uudenlaisen erikoistumisen. Hollannin omaa maa-alaa voitiin ruveta käyttämään karjankasvatukseen ja erikoiskasvien viljelyyn. Tämä johti tuotannon tehostamiseen. Erikoistuminen tulppaanien viljelyyn johti lopulta jopa maailman ensimmäiseen pörssiromahdukseen. Tulppaanien sipuleilla ruvettiin käymään futuurikauppaa, joka johti lopulta hintojen järjettömään nousuun ja lopulta pörssiromahdukseen vuonna 1637 .
1600-luku oli myös sotien vuosisata. Tuon ajan sodille oli ominaista se, että sodat pitkittyivät. Tämä johtui siitä, että monet pikkuruhtinaat joutuivat hankkimaan lisäresursseja liittolaisilta ja rahoittajilta. Nämä kumppanit usein hyötyivät sotimisesta siinä määrin, että he eivät pyrkineetkään sodan lopettamiseen. Pienet paikalliset sodat laajenivat usein laajoiksi suursodiksi, kuten kävi kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Yksi vuosisadan kuohuntaa aiheuttava tekijä oli myös ns. pieni jääkausi, mikä aiheutti pulaa ruoasta ja sitä kautta levottomuutta.
Kalle Haatasen vieraana on historiantutkija Olli Bäckström, joka on kirjoittanut kirjan "Ihmeiden huone -näkökulmia 1600-luvun Eurooppaan".
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
