Tiedeykkönen: Ahdistushäiriöt ja skitsofrenia kulkevat suvuissa - ympäristötekijöistä riippuu puhkeaako riski sairaudeksi
Ahdistuneisuushäiriö on migreenin jälkeen toiseksi yleisin aivosairaus. Mikä saa stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa normaalin reaktion, ahdistuksen, jämähtämään krooniseksi ahdistushäiriöksi? Kenellä on muita suurempi riski ahdistuksen kroonistumiseen ja miten riskiä voisi pienentää? Myös alttius sairastua skitsofreniaan kulkee suvuissa, mutta sekin vaati puhjetakseen laukaisevia tekijoiltä.
Geenien lisäksi muutkin tekijät vaikuttavat sairastumiseen. Elinympäristö, infektiot ja elämäntavat sekä tuuri tai sen puute joko laukaisevat perityn riskin tai jättävät sen uinumaan. Nykyisin tiedetään, että ainakin stressi, tartuntatudit ja kannabis voivat saada sairauden puhkeamaan. Mutta miten ihmeessä evoluutio ei ole karsinut sairauksien riskigeenejä pois väestöstä, onko niistä jotain hyötyäkin ihmislajin selviämiselle? Monitekijäisten aivosairauksien syiden selvittelyssä riittää tutkijoilla työtä vielä vuosiksi. Geeneistä ja aivosairauksista puhuvat neurogenomiikan apulaisprofessori Iiris Hovatta Helsingin Yliopiston Neurogenomiikan laboratoriosta ja toimittaja Leena Mattila.
Kuva Shutterstock.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: