Tasa-arvo keskustelu à la Mahadura&Özberkan: Turhaa vouhotusta vai tarpeellista keskustelua valtarakenteista?
Suomea ravisteltiin Aamulehden avauksesta sukupuolineutraaleista työnimikkeistä. Suomi jakautui jälleen raivokkaasti kahtia, kun sosiaalisessa mediassa väännettiin kättä puhemiehistä, lentoemännistä sekä puheenjohtajista.
Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa, oliko keskustelunavaus sukupuolineutraaleista työnimikkeistä turhaa pilkun viilausta vai tarpeellista yhteiskunnan ravistelua?
Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miltä Suomessa käytävä tasa-arvokeskustelu näyttäytyy maahanmuuttajataustaisten, rodullistettujen suomalaisten tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta?
Maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvon kanssa työskentelevä Ujuni Ahmedin mukaan monet etniset vähemmistöt elävät omassa todellisuudessaan jota tasa-arvokeskustelu ei välttämättä tavoita.
- Tavallaan se tuntuu epäreilulta puhua sukupuolineutraalista kielestä kun meillä on Suomessa maahanmuuttajanaisia, jotka eivät tiedä, että heillä on mahdollisuus esimerkiksi kouluttautua.
Mitkä ovat ne tasa-arvoon liittyvät ongelmat, joiden kanssa etniset vähemmistöt tai sukupuolivähemmistöt joutuvat kamppailemaan?
Lähetyksessä laadittiin diktatuurinomaisesti toimintasuunnitelma tasa-arvon kehittämiseksi Suomessa. Tästä voi hallituskin ottaa mallia. Saa käyttää, mutta ei ole pakko.
Studiossa vieraana ruohonjuuritason aktivisti sekä vapaa toimittaja Maija Baijukya,
Radio Helsingin toimittaja Emil Johansson sekä Ujuni Ahmed, joka tekee töitä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja naisten tasa-arvon edistämisen puolesta Suomessa.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
