Kansallinen symboli voi saada myös henkilön hahmon, kuten äiti-Venäjä ja Svea-mamma. Näistä äitihahmoista poiketen Suomella on Suomi-neito. Pitäisikö sata vuotta täyttävän itsenäisen valtion henkilöitymän vähitellen aikuistua ja saada äidillisiä piirteitä? Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora on oikea henkilö kertomaan miten Suomi-neito syntyi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Museovirasto
---------------
Hyvää sadannetta itsenäisyyspäivää, hyvät suomalaiset! Vai mitenkä tämä laskutoimitus nyt menee? Katsotaanpa Matti Klingen mainiosta kansallisia symboleitamme ja niiden syntyä käsittelevästä kirjasta Suomen sinivalkoiset värit. Sieltä löytyy luku Merkkipäivät ja suurmiehet, jossa aluksi muistutetaan, että tällaisen joulukuun kuudes –tyyppisen itsenäisyyspäivän esikuva on Ranskan vallankumouksen heinäkuun neljästoista ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen heinäkuun neljäs. Tätä ennen kansallisia juhlia oli tapana viettää kuninkaan syntymä- ja kruunajaispäivinä, jotka liittivät valtion ja kansakunnan tiiviisti kuninkuuteen.
Vuonna 1917 itsenäisyysjulistus 6.12. ei saanut suomalaisia juhlatuulelle. Enemmän iloittiin tammikuun 4. päivänä, kun Venäjä, Ranska ja Ruotsi tunnustivat maamme itsenäisyyden. Varsinaista juhlapäivää suunniteltiin pidettäväksi toukokuun 16. päivä, jolloin sisällissodan valkoisen puolen kenraali ratsasti voittajana Helsinkiin.
Joulukuun 6. sai virallisen aseman vasta 1919, jolloin Valtioneuvosto päätti, että se on Suomen itsenäisyyspäivä. Ulkoista juhlimista hillitsi kuitenkin pitkään joulukuun alun talvinen sää. Klingen mukaan jopa itsenäisyyspäivän liputtaminen yleistyi hyvin hitaasti. Joulukuun juhlapäivällä oli aluksi myös ståhlbergilaisen sovintopolitiikan maine, joten sekä valkoisella Suomella ettäsisällisodan hävinneellä puolella oli vaikeuksia ottaa sitä omakseen.
Talvi- ja jatkosotia muistellaan usein itsenäisyyspäivinä ja talvisodan kansallisen eheyttävän hengen innoittamana itsenäisyyspäivään alettiin liittää yhä enemmän juhlallisuutta liputuksineen, soihtukulkueineen ja Presidentin linnan vastaanottoineen. Eli etenkin itsenäisyyspäivämme vietolle nuo sodat olivat merkittäviä.
Kansallispäivä on kansallisvaltiolle tärkeä symboli ja tärkeä on myös valtion henkilöitymä, eli meillä Suomi-neito. Tiedättehän sen kansallismaisemassa poseeraavan kansallispukuisen nuoren naisen, josta muistutetaan säätiedotuksissakin, kun sanotaan: ”Käsivarressa sataa lunta”. Syntyikö Suomi-neito karttakuvan pohjalta? Kuka Suomi-neidon keksi? Minne Suomi-neito on kadonnut? Kysytään Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Teporalta.
Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
