Kielioppi voi olla tylsää, tai sitten se voi olla hauskaa ja kiinnostavaa. Kielibaari on paikka, johon voivat kokoontua kaikki suomen janoiset. Se on vuorovaikutteinen verkkopalvelu, joka haluaa olla mukana tukemassa suomen kielen elinvoimaisuutta. Pasi Heikuran haastattelemat Kielibaarin kehitysjohtaja Jenny Tarvainen ja baarimestari Sari Tiiro kertovat, että Kielibaariin ovat kaikki tervetulleita, ikään ja kielitaitoon katsomatta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Kielibaari, Hannele Törrö
--------------
Suomi täytti viime vuonna sata vuotta satojen juhlallisuuksien voimin. Virallista Suomi Finland 100 -tunnusta haki yhdeksänsataa järjestäjää ja sadat erilaiset hankkeet saivat sen. Niinpä itsenäistä vuosisataamme juhlittiin muun muassa lasten sävellyspajoissa, nuorten yrittäjien kilpailuilla, Bioaika-tulevaisuusrekan kiertueella, Koko Suomi luistelee -tapahtumalla, 1917 miehen tanssiesityksellä, kansallispukujen näyttelyllä, erilaisilla elokuvilla ja koko vuoden kestäneellä kokonaisturvallisuuden juhlahankkeella.
Juhlallisuudet toteuttivat mainiosti sitä ideaa, mikä valtion itsenäisyydellä voi ajatella olevankin: valtio on olemassa kansalaisiaan ja heidän erilaisia toimintojaan varten.
Myös kirjallisuus ja runous saivat omat tapahtumansa. Hakusana ’kieli’ tuottaa Suomi Finland 100 -hankkeen sivustolla 29 sivua erilaisia tapahtumia. Mukana on suomen kielen lisäksi viittomakieltä, ruotsin kieltä, saamenkieltä, selkokieltä, irania, arabiaa, monikielisiä kielikahviloita ja Kielibaarin tapahtumia.
Minkä ihmeen Kielibaarin? Baarin internetsivuilla kerrotaan, että ”Kielibaari on kaikille suomen janoisille avoin kohtauspaikka.” Mistä nyt on kysymys, baarittelusta vai kielikeskustelusta? Miksi Kielibaari, miksei Kielibistro, Kielidisko tai Kieliräkälä? Mitä Kielibaarissa tarjoillaan? Mistä Kielibaarissa juovutaan? Kysytään Kielibaarin kehitysjohtaja Jenny Tarvaiselta ja baarimestari Sari Tiirolta.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
