Oopperailta Wienin valtionoopperassa: Georg Friedrich Händelin Ariodante.
3-näytöksinen ooppera
Libretto: Antonio Salvi, Luodovico Ariostin mukaan.
Musiikinjohto: William Christie
Les Arts Florissants - yhtye
Ariodante- Sarah Connolly, mezzosopraano
Legendaarinen vanhan musiikin kapellimestari William Christie johtaa Händelin mestarioopperan Wienissä
Ginevra - Chen Reiss, sopraano
Dalinda- Hila Fahima, sopraano
Polinesso-Christophe Dumaux, kontratenori
Lurcanio-Rainer Trost, tenori
Skotlannin kuningas-Wilhelm Schwinghammer, baritoni
Odoardo-Benedikt Kobel, tenori
Illan aikana teoksesta ja sen esityksestä keskustelevat kapellimestari Markus Lehtinen, ohjaaja Ville Saukkonen ja toimittaja Risto Nordell.
(Teos on äänitetty Wienin valtionoopperassa helmikuussa 2018)
Oopperan tapahtumat:
I Näytös
Oopperan alussa prinsessa Ginevrra pukeutuessaan rupattelee hovinaisensa Dalindan kanssa. Keskustelusta käy ilmi, että Ginevra on rakastunut isänsä vasalliin Ariodanteen. Kuningas siunaa tyytyväisenä nuorten liiton, päättää nimittää Ariodanten seuraajakseen ja ilmoittaa, että häät pidetään huomenna.
Vastavoimana, pahan edustajana on Albanyn herttua Polinesso. Polinessoa kiinnostaa erityisesti valta, ja sen vuoksi hän kosiskelee Ginevraa – huonolla menestyksellä. Prinsessa ilmoittaa vihaavansa Polinessoa enemmän kuin Tesifonea . Dalinda kertoo Polinessolle karut tosiasiat; turha on enää toivoa rakkautta siltä suunnalta. – Hän itse kyllä olisi mielellään käytettävissä, Dalinda paljastaa aariassaan.. Yhteistyö Dalindan kanssa kelpaa Polinessolle. Hän kehittää kavalan juonen ja kiinnittää Ariodanten huomion siihen, että salaovi puutarhaan avautuu hänen kolkutuksestaan ja Dalinda Ginevraksi pukeutuneena päästää hänet sisään. Ariodante on epätoivoissaan ja asettaa ja miekkansa kahvan maata vasten syöksyäkseen siihen; kun morsian on “osoittautunut” petolliseksi, hän ei jaksa eikä halua enää elää.
Paikalla on myös Ariodanten veli Lurcanio , joka ennen salaovikohtausta on jo turhaan tunnustanut rakkautensa Dalindalle. Lurcanio ehtii hätiin, riistää miekan veljeltään ja vaatii tätä kostamaan. Itsensä surmaaminen naisen petollisuuden tähden on hänen mukaansa typerää pelkuruutta. Lurcanion poistuttua Ariodante jää pohtimaan tilannetta aariassaan; hän ei jaksa enää elää. Mutta hän vannoo palaavansa rankaisemaan uskottomaksi luulemaansa morsiantaan.
Polinesso ja Dalinda huomaavat petoksen onnistuneen. Herttua lupaa palkita avustajansa vaivat ikuisella rakkaudella, mutta suunnittelee samanaikaisesti tämän raivaamista häikäilemättömän murhan avulla pois tieltä vaarallisena todistajana.
II Näytös
Sillä aikaa Kuningas kutsuu koolle neuvostonsa. Tarkoituksena on virallisesti vahvistaa Ariodanten asema majesteetin vävynä ja kruununperijänä. Silloin syöksyy sisään Odoardo, joka tuo surullisen viestin: Ariodanten aseenkantaja kertoo isäntänsä syöksyneen epätoivoissaan mereen ja hukkuneen. Kuninkaan tehtävä on välittää tieto tyttärelleen. Pyörtynyt Ginevra kannetaan vuoteeseensa, ja näyttämölle ilmaantuu Lurcanio, joka Polinesson ja Dalindan petoksen hämäämänä uskoo Ginevran häidensä aattona kutsuneen vieraan miehen neitsytkammioonsa epäilyttävissä olosuhteissa. Kun kuningas valittaa surua veljen kuoleman johdosta, on Lurcanion reaktio selvä, hän vaatii oikeutta, ei osanottoa. Syyllinen nuoren miehen epätoivoiseen tekoon on Ginevra, jolle haastaja vaatii ankarinta mahdollista rangaistusta, kuolemaa: . Toinen näytös päättyy Ginevran epätoivoon ja unenhoureisiin.
III Näytös
Ariodante on pelastunut merestä ja pelastaa ensi töikseen Dalindan Polinesson palkkaamien murhamiesten kynsistä. Dalinda puolestaan paljastaa juonen, joka sai Ginevran näyttämään syylliseltä; se, joka avasi salaoven Polinessolle, ei ollutkaan Ginevra vaan Dalinda häneksi naamioituneena.
Ginevra on alistunut kohtaloonsa, mutta pyytää Odoardon välityksellä saada tavata isänsä ennen kuolemaansa. Kuningas kieltäytyy, mutta suostuu, kun Polinesso on ilmoittautunut Ginevran puolustajaksi.
Tapahtumat siirtyvät turnajaiskentälle. Lurcanion haasteeseen vastaa Polinesso, joka kuitenkin lyhyen taistelun jälkeen kaatuu kuolevana maahan. Kuningas on jo nousemassa taistellakseen itse, mutta salaperäinen tuntematon ritari astuu esiin. Kun Lurcanio vaatii häntä tarttumaan miekkaan, hän nostaakin visiirinsä: kaikille selviää, että tuntematon puolustaja on Ariodante. Hän ei käy taisteluun veljeään vastaanrikoksella. Kuningas armahtaa Dalindan, joka on toiminut vain Polinesson käskyläisenä. Ennen kuolemaansa tämä tunnustaa syyllisyytensä ja puhdistaa näin lopullisesti Ginevran maineen. Lurcanion ja Dalindan välille ”herää uusi rakkauden liekki”, Kuningas ja Ariodante vapauttavat Ginevran. Kaikki on valmista suurta ja riemullista loppukohtausta varten.
(Risto Nordell, Erkki Pullisen alkuperäisen tekstin mukaan)
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
