Osa 7/8. Elämän syntyminen ja kehittyminen on yksi keskeinen astrobiologian tutkimusaihe. Miljardien vuosien takaisia vaiheita biomolekyyleistä soluiksi emme tunne juurikaan, sillä kaikki välivaiheet ovat kuolleet sukupuuttoon. Mitä tiedetään esisolujen kalvorakkuloista ja niiden vaiheista aidoksi soluksi? Tätä selvittää tutkija Anni Kauko. Hän hakeutui tekemään töitä dosentti Kirsi Lehdon kanssa, koska elämän synty sekä varhainen evoluutio kiehtoivat.
Elämän puun kolme haaraa, alkeistumalliset bakteerit ja arkeonit sekä aitotumalliset eukaryootit, ovat tärkeässä roolissa, kun elämän kehittymistä tutkitaan. Bakteerit ja arkit ovat niin kutsuttuja prokaryootteja. Ne ovat yksisoluisia eikä niissä ole tumaa. Eukaryootit, joihin kuuluvat niin ihmiset, eläimet ja kasvit kuin myös ameebat ja sienet, ovat polveutuneet jostain – minkälainen oli viimeinen aitotumallisten yhteinen esi-isä? Kuinka alkeellisista yksisoluisista kasvoi monimutkaisia ja monimuotoisia eliöitä?
Elämä on enemmän kuin osiensa summa. Monimutkainen elämä vaatii keskeisten järjestelmien olemassaoloa, että elämää syntyy. ”Tästä seuraa paljon muna-kana-ongelmia, mikä oli ensin?”, tietää Anni Kauko. Hän on tutkinut solun alkuperää, ja nyt työn alla on aitotumallisten eli eukaryoottien polveutuminen. Nämä molemmat asiat ovat oleellisia sen ymmärtämiselle, mistä me tulemme ja voisiko muilla planeetoilla olla tuttua elämää. Aitotumallisten synnyn yhteydessä kehittyi paljon uusia proteiinilaskoksia. Minkälaisia nämä proteiinilaskokset ovat?
Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.
Ohjelma on julkaistu alunperin Tiedeykkönen extra -sarjaan 26.10.2018.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
