Suomi katsoi joutuneensa uuteen sotaan Neuvostoliiton pommitettua sen aluetta 25.6.1941. Mutta jo aikaisemmin maa oli tosiasiallisesti sitoutunut Saksan rinnalla käytävään sotaan. Suomella oli kuitenkin eri lähtökohdat ja tavoitteet kuin saksalaisilla. Suomalais-saksalainen aseveljeys ei Saksassakaan ollut itsestäänselvyys, sillä suomalaiset olivat suhtautuneet natsismiin hyvinkin happamasti. Jatkosodan syitä erittelevät professori Mauno Jokipii ja dosentti Ohto Manninen. Toimittajana Jorma Kallenautio. (Ohjelmasta: Erillissota vai sotaliitto? Jatkosodan alkamisesta 40 vuotta.) (1.1.1981) KUVA: Petroskoin eli suomalaisittain Äänislinnan rautatieasema jatkosodan aikana... Eino Nurmi.