Suomes todevutetut rajoitukset ollah hillendetty koronaepidemiedy.
Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen mugah epidemien leviendy on hillennyh äijäl. Ilmai rajoituksii tauditapahtuksien miäry kazvas joga päiviä ekspontentializesti. Yhteltiedy THL juohattau, gu epidemii Suomes on vaste alganuh. Muailmas koronapandemii voibi kestiä kuuloi.
Halličus on piättänyh jatkua koronaviirusan leviemizen estämizekse panduloi rajoituksii vie yhtekse kuudu.
Ezimerkikse liikkumistu, rajaliikendehty da školien salvasolendua koskijat miärävykset ollah voimas vähimyölleh oraskuun 13. (kolmandehtostu) päivässäh. Školis poikkevusjärjestelylöi varustetahes jatkamah opastundukavven loppussah, vuadinou sidä epidemien rajoitandu.
Suomen da muijien mualoin rajoin salbuandu on segavutannuh narkoutiekkukaupan maršrutat.
Policien mugah narkoutiekoin vajavus suurendau aptiekoin da hoidolaitoksien kiškondan varavuo. Sen ližäkse kazvau vägivallan risku niidy kohti, kel narkoutiekkua buitegu olis. Policien mugah narkoutiekoin käyttäjien paha olo on ruvennuh nägymäh kui uuličoil, mugai tyrmis. Nygöi tulli kaččou tarkah, siirdynöygo narkoutiekoin viendy yksittäzis ristikanzois tavaranliikendeheh segah.
Yksinyrittäjile uskaldetah kohtinastu dengutugie koronaviirusan täh roittavih talovusvaigevuksih.
Yksinyrittäjäkse kačotah mostu yrittäjiä, kel ei ole palvelukses palkattuu ruadovägie. Tugie pakitah yrityksen sijaičendukunnas da tuven suurus on 2000 (kaksituhattu) euruo. Tugi annetah yksinyrittäjän ruandukululoin kattamizekse. Tugeh on varustettu 100 (sada) miljonua euruo da sidä täydyy nenga joga nelländele yksinyrittäjäle.
Koronaviirusan myödäh vähennyöt liikendehen miärät ollah parandettu Suomen linnoin ilmanluaduu.
Ilmutiijon laitoksen mugah typpidioksidan miärät ollah pakuttu läs 40 (nellälkymmenel) prosental sen jälles, konzu koronaviirusan täh luajitut miärävykset tuldih voimah vajuat kaksi nedälii tagaperin. Typpidioksidua on äijy mašinoin pagoguazulois, sendäh liikendehen jyrky vähenendy terväh nägyy linnoin ilmanluavun paranemizennu.
Suomenlahten happitilandeh on parembi, migu se on olluh vuozii.
Suomen ymbäristökeskuksen mugah muutos rodih sit, gu Suomenlahten vezimassu on lujah segavunnuh paiči päivännouzupuolizembii kačonduazemii. Hyvät muutokset nähtih Aranda-merentutkimusaluksen talvikačondumatkan aigua pakkas-tuhukuun vaihtos. Myrkyllisty rikkivedyy Suomenlahtel nygöi ni vouse ei nähty.
Kuluttajile ielleh pidäy sellittiä hyvin, kuspäi on tulluh eloitarvikkehien piäruohkuaineh. Piäruohkuainehii koskii EU-piätös tuli voimah täl nedälil. Piäruohkuaineh tarkoittau piäl 50 (viijenkymmenen) prosentan vuittii libo ainesvuittii, kuduan kuluttai yhtistäy tuottehen nimenke, ezimerkikse mandžoivaren’n’as se on mandžoi da rugehizes leiväs ruis.
Siirdymine kezävauhtirajoituksih on alganuh Suomen dorogoil.
Magistralivirraston mugah Uvvelmual, Liideh-Suomes, Varzinas-Suomes, Pirkanmual, Keski-Suomes da Suvi-Pohjanmual vauhtirajoitusmerkilöin vaihtandu algoi kolmanpiän. Tulien nedälin kolmaspäiväs algajen sežo päivännouzučuras da pohjazes hil’l’akkazin siirrytäh kezävauhtiloih.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: