Uvvenmuan liikkumisrajoitus on loppenuhes.
Halličus loppi Uvvenmuan eristyksen kolmanpiän, da muakunduraja avavui liikendeheh niškoi kerras. Halličuksen mugah Uvvenmuan eriständy muus muas ei ole enämbiä vältämätöi dielo, sendäh sen jatkandu ollus perustuszakonua vastah. Piäministru Sanna Marin yhtelläh on sanonuh suomelazile, gu heile ei pie sudre lähtie matkoih.
Nevvoloi koronah näh Suomes ei kaikin novvateta.
Policii on joudunuh ezimerkikse hajottamah joukkoloih kerävynnyzii nuorii. Policien mugah kerävyndiä joukkoloih on olluh enimite Äijänpäivän aigua. Suurembua joukkuo, kuduas oli kai nenga sada hengie, on nähty Poris, Vaazas da Seinyjovel. Syväinaziiministerstvan ohjavon mugah julgizet kerävyndät on rajoitettu kymmeneh hengessäh koronaviirusan leviendän estämizekse.
Suomeh vuotetah ulgomualpäi läs 1500 (tuhattu viittysadua) kauziruadajua turvuamah huoldovarmuttu.
Ruadajat tullah muatiloile, saduloih sego meččy- da kalatalovuon kriittizih ruadoloih. Suurembua vuittii kauziruadajis vuotetah Ukrainaspäi. Rajavardoičuslaitos piättäy jogahizen ruadajan tulendah näh eričyksellizesti. Kauziruadajih niškoi organizuijah tarvites tilavuslenduo.
Parluamentas ollah huolevuttu sit, olisgo mahtuo koronarajoituksien jyttysty poikkevusruandua suaja vaigu halličuspuolovehien iänien vuoh.
Puolovehis on tahtojua sellittiä, pidäsgo suomelazien perusoigevuksien rajoittajes kuulta paruamentas suurembua enämbistyö, migu nygöi vuajitah. Nygöi yksinkerdaine enämbistö täydyy rajoituksien hyväksyndäh niškoi.
Koronaepidemii on salvannuh muzeiloin veriät, ga muzeiruado jatkuu.
Suomen kanzallismuzei da Muzeivirraston kuvakogomukset dokumentiiruijah koronaviirusan täh roinnuttu poikkevustilua. Taldeheh panendah kuulutah fotokuvuamine, videoloin luajindu, ezinehien keriändy da pagizutteluloin azumine. Suurien poikkevustilandehien dokumentiiruičendua Suomes on luajittu jo piäl suan vuvven aijan, ezimerkikse rahvahankeskeizen voinan aigua.
Heikot matematiekan arvosanat voijah pahendua školaniekoin ičetunduo da sen kauti ližätä tundoeloksen da dovariššuvälilöin probliemua. Tämä tiijustettih Jyväskylän yliopiston tutkimuksen aigua. Noumeruarvivoičendu suau lapset verduamah omua maltandua kluassudovarišoin maltandah, min täh voit duumaija omua iččie muidu pahembakse. Tutkijoin joukko kačoi školaniekoin kehitystroppastu nelländes seiččemendeh kluassassah. Ainehistoh kuului školaniekoin arvivoičendua omas ičetunnos, tovestusnoumeroi da opastajien arvivoičendua školaniekoin mahtollizis tundomerkilöis.
Da sanelemmo vie sih näh, gu saimuann’orpan poigazien vardoičendah niškoi miärätyt verkokalastandan rajoitukset ollah tuldu voimah.
Rajoitukset ei koskieta riäpöiverkoloi. Luonnonvardoičusliiton mugah nygözet verkokalastandan rajoitukset ei turvata saimuann’orpan kannan kazvandua, sendäh gu rajoitukset ei koskieta kogo Saimuadu. Liitto tahtos, gu kalaniekat kieldävyttäs verkokalastandas sežo rajoitusalovehien ulgopuolel. Rajoitukset ollah voimas kezäkuun loppussah.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: