Perhe suomalaisuuden asialla
1800-luvun alkupuolella nationalistiset aatteen levisivät Euroopasta Suomeen. Täällä kansallismielisistä ideoista innostui ensimmäisenä ruotsinkielinen sivistyneistö. Kun Suomi oli sodan jälkeen 1809 siirtynyt Ruotsin yhteydestä Venäjän vallan alle, ruotsia puhuva yläluokka menetti luonnollisen yhteytensä Ruotsiin. Toisaalta Venäjä tuntui vieraalta vallanpitäjältä. Niinpä ruotsinkielinen eliitti alkoi etsiä uutta liittolaista suomenkielisestä rahvaasta.
Mukaan tempautui myös Tengströmien perhe. Tutkijatohtori Reetta Eirasen väitöskirja kertoo, miten Tengströmit kansallisuusaatetta toteuttivat ja miten se näkyi heidän perhe-elämässään ja suhdeverkostoissaan.
Toimittaja on Virpi Väisänen.
Kuva: Yle / Laura Rahinantti, kuva-arkistot: Svenska litteratursällskapet i Finland, Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo
