Tervehyönhuoldoh niškoi varustettavien hengityssuojaimien da suojusobien kodimualaine tuotando on pandu rattahile.
Kolme yritysty on alganuh täl nedälil hirurgizien suu-nenäsuojuksien da maskoin luajindan. Tuliel nedälil pannah käymäh sežo kodimualazien hengityssuojien azundu. Suojutakkiloin da peredniekoin luajindu on alganuh jo aijemba.
Tervehyönhuollos pidäy olla ezimerkikse suu-nenäsuojaindu läs miljonua suutkis.
Suomelazen tutkimuksen mugah koronaviirussu voibi levitä ristikanzan rygijes monien metroin piäh.
Suures tutkimukses sellitettih, kui liikutah pizarat koronaviirusanke pertilöin da taloloin sydämes.
Tutkimus ozutti, gu konzu koronaviirussua kandai ristikanzu rygiy ezimerkikse laukan pualičoin keskes, voijah vuittizet viirusanke libo aerozol’at levitä kai nellän metrin piäh.
Vie ei tietä, äijygo koronaviirussua pidäs laukas olijoile tartundan suadavakse. Tutkijoin mugah ryvähtämizen viirussumiäry ozutahes yhtelläh pienekse da se lievenöy ilmas terväh.
Restoranat da terassat voijah myös avavuo kezäkuun allus.
Linnat ollah luadimas restoranoih näh ližiä terassutilua koronaepidemien myödäh. Terassoin levendämine tahtotah luadie helpombakse, sendäh gu nenga sit voidas kebjendiä restoranoin pidäjien dieloloi.
Helsingin linnan mugah se äijäl kebjendäy terassoin lubadieluo. Yhtenjyttysty pluanua on sežo vähimyölleh Tamberel da Turrus.
Matkailu- da restoranpalveluloin MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mugah suuret terassat voidas pellastua tilandehen, roinnou vie siägi hyvä.
Muzeit voijah myös avata veriät tulies ezmässarres algajen, ga käyjien miäriä rajatah tarvites.
Ezimerkikse Kanzallismuzei Helsingis sego Hämien linnu da Olavilinnu avavutah ezmässargen.
Korgeisuaren zooparku da Ähtärin elättipuusto avavutah kerras kuun allus. Korgeisuares syväintiloi yhtelläh pietäh vie salvas.
Ilonpidopuustolois PowerPark Kauhaval avatah 6. (kuvves) päivy kezäkuudu da Linnanmägi Helsingis 12. (kahtestostu) päivy.
Linnanmägi on sanonuh, gu käyjien miäriä rajatah halličuksen virguniekoin ohjavoloin mugah da turvuvälit otetah huomavoh.
Ruavolližus heikkeni sulakuul vuvven tagazeh verraten, nenga sanou Statistiekkukeskus.
Ruavolližusastehen trendu oli 73,5 (seiččiekymmen kolme pilku viizi) prosentua da ruavottomusastehen trendu 6,8 (kuuzi pilku kaheksa) prosentua.
Trendulugulois on otettu iäres kauzi- da piävyndähine vaihtelendu.
Statistiekkukeskuksen ruadovägitutkimuksen mugah ruadoh käyjiä oli sulakuul 56 000 (viittykymmendy kuuttu tuhattu) vähem, migu vuozi tagaperin.
Ruavottomua oli läs yhten verdu, kui mulloi sulakuul.
Ruadoväin ulgopuolel olijua peittoruavottomua oli 88 000 (kaheksuakymmendy kaheksua tuhattu) enäm, migu vuottu aijemba.
Yöliivoit jo havačuttih da talvihorros on jiännyh tuakse.
Luondo-liitos sanotah, gu lendäjiä yöliivoidu yhtelläh on nähty vie vähä.
Enzimästy kerdua niidy on nähty ihan jälgipäivinny paiči muudu Pohjas-Savos.
Kezäkuul, konzu ilmat lämmetäh da böbökkiä liženöy, yöliivoidugi nähtäh varmah jo enäm.
Enzimäzii pin’oloi nähtih jo kevätkuul, ga niidy ei vie ole ylen äijiä.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
