Avaruustekniikan tohtorikoulutettava Leo Nyman: Epäonninen Apollo 13 on lopulta yhteistyön taidonnäyte
Apollo 13 lennon piti olla Yhdysvaltain Apollo-ohjelman kolmas kuuhun laskeutunut lento. Siitä tuli kuuluisa vakavan ja miehistön henkeä uhanneen teknisen vian vuoksi. Lennon laukaisun 50-vuotispäivä on huhtikuun 11. Miehistö palasi maahan liki kuusi vuorokautta myöhemmin. Paluun mahdollistivat NASAn ja sen yhteistyökumppaneiden osaavat insinöörit, halu auttaa ja yhteinen vakaa missio tuoda astronautit hengissä kotiin.
Kohtalokas Apolo 13 huoltomoduulin happisäiliön räjähdys tapahtui 55 tuntia lennon alkamisesta. Aluksi ei tiedetty mitä oli tapahtunut, epäiltiin jopa pelkkää sensorivikaa. Kun miehistö näki, että aluksesta vuotaa kaasua avaruuteen, ymmärrettiin, että kyse on vakavammasta. Varsin pian puhuttiin tunneista ja minuuteista, lopulta enää miehistön henkiinjäämisestä.
Miehistön pelastusalukseksi muuttunut kuumoduuli oli suunniteltu kahdelle ihmiselle rajallista aikaa varten, ei kolmen hengen matkalle kuun ympäri ja takaisin. Insinöörit pohtivat ratkaisuja, joiden ei pitänyt olla mahdollisia, mutta jotka olivat ainoa vaihtoehto.
Apollo 13 miehistön pelasti pala roudarinteippiä ja sukka. Niistä rakennettiin suodatin, jolla kuumoduulin hiilidioksiditasot saatiin turvalliselle tasolle ja miehistö hengissä takaisin.
Puheen Aamun haastattelussa avaruustieteen ja -tekniikan tohtorikoulutettava Leo Nyman käy läpi Apollo 13 lennon vaiheita. Toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: