Korona-aigu on pahendannuh alkohol’an täh roittavii probliemoi, nenga arvivoi A-kliiniekkufondu.
THL omas puoles vakustau, gu varavonnu voibi olla alkohol’an probliemukäytön ylellizekse tulendu kois kaččomattah sih, gu tänä vuon juondu on vähennyh.
THL:n kyzelyh vastannuzis kaksitostu prosentua on vähendännyh da kaheksa prosentua ližännyh alkohol’an käyttyö epidemien aigua.
Yllytändyrikoksis luajittuloin rikosilmoituksien miäry mulloi suureni kolmel kerdua iellizeh vuvven miäräh verraten.
Policii tiijusti mennyt vuon 105 (suas viijes) ebäilys yllyttämizes kanzanjoukkuo vastah. Vuvvennu 2018 (kaksituhattu kaheksatostu) miäry oli 35 (kolmekymmen viizi).
Enimis viharikosilmoituksis oli etnizeh libo kanzallizeh taga-alah kohtavujua piirrehty.
Meččytevolližuon tuottehii tänä vuon viijah muailmale vähem aijembua.
Tänä vuon viendän arvo pienenöy läs 15 (viijeltostu) prosental mullozes, nenga ennustau Pellervon talovustutkimus.
Taga-alal on enne kaikkie bumuagan tuotandon vähenemine. Bumuagumassan da puutuottehien viendän arvo pienenöy, sendäh gu hinnat ollah alettu. Sen sijah kartonua viijäh läs yhten verdu kui mulloigi.
Aijemba Luonnonvarakeskus sanoi, gu tulien vuon karton nouzou viendän arvol miärätynny bumuagua enämbäl da roih Suomen tärgevimäkse meččytevolližuon tuottehekse.
Enzimäzen luavun diabiettua löytäh Suomes al 5 (viizi)-vuodizil vähem, migu enne.
Tavvin ilmitulendu Suomes da toizis korgien ilmitulendan mualois hätken on olluh nouzemas, da enne kaikkie al 5 (viizi)-vuodizien keskes.
Helsingin yliopiston tutkimusjoukon mugah kiänneh virittäy ajattelemah muutoksih näh aigazien lapsusvuozien ymbäristöfaktorois.
Suomes on muailman korgevin diabietan enzimäzen luavun ilmitulendu.
Suomes algau suuri, murrosijän zavedindua da nuorien tervehytty kaččelii tutkimus.
Kai vuozinnu 2015 (kaksituhattu viizitostu) da 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) Pohjas-Savos roinnuot lapset suajah kučun ozanotandah.
Päivännouzu-Suomen yliopiston tutkijoin tarkoituksennu on sellittiä, ongo murrosijän algamizen aijal libo eistymisvauhtil vaikutustu nuoren tervehyöh 18 (kaheksatostu)-vuodizennu.
Yhteltiedy sellitetäh ezimerkikse, kui lapsen syöndy, liikundu, uni, mieliala da stressu vaikutetah murrosijän algamizeh.
Tavoittehennu on luadie kanzallizet sieglondusiännöt murrosijän algamizen aijale, eistymisvauhtile da piduhuskazvole.
Opastus- da kul’tuuruministerstvu panou rattahile kaksivuodizen eziopastuksen eksperimentan. Eksperimentu algau tulien vuon elokuun allus.
Eksperimentu on tarkoitettu vuozinnu 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) da 2017 (kaksituhattu seiččietostu) roinnuzih lapsih niškoi. Eksperimentah vallitah erähät kunnat da ruandukohtat.
Kaksivuodizeh eziopastukseh opitah suaja 10 000 (kymmenetuhattu) lastu.
Eksperimentah niškoi luajitah oma opastuspluanu.
Eksperimentan todevuttamistu da vaikuttavuttu kačotah tutkimusprojektan hantuzis.
Tavoittehennu on tiijustua kaksivuodizen eziopastuksen vaikutuksih näh lapsien kehitykseh da opastumizeh, socializih maltoloih da ičetundoh.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: