Kun Maa jää pieneksi

Nyt korona-aikaan lentäminen kaukomaille ei ole ihan niin yksinkertaista kuin se oli vielä puoli vuotta sitten. Teknisesti lennot toisille mantereille eivät ole kuitenkaan enää mitään ihmeellistä: lentoyhtiöt kuljettavat jo matkustajia ilman välilaskuja maapallon toiselle puolelle rutiininomaisesti liki 20 tuntia kestävillä lennoilla. Mutta miten tähän on tultu? Tarina alkaa huimapäisistä postilentäjistä, jotka kuljettivat rahtiaan säässä kuin säässä ja pitivät aikataulussa pysymistä lähes omaa henkeäänkin tärkeämpänä. Pian lennot ylittivät vuoristoja, autiomaita ja merialueita, jolloin viikkokaupalla aikaisemmin kestänyt matka kutistui päiviin. Postin lisäksi mukaan tulivat myös matkustajat, ja sen jälkeen posti sekä muu rahti jäivät taka-alalle, kun huomio kiinnitettiin pitkillä lentomatkoilla rahakkaiden matkustajien hemmotteluun. 1960-luvulla pitkien lentomatkojen tekeminen yleistyi niin paljon, että matkustajalaivaliikenne mantereiden väilillä loppui käytännössä kokonaan. Yle Radio 1:n historiasarja pitkien matkojen lentämisestä alkaa Pikku Prinssin luojan, postilentäjälegenda Antoine de Saint-Exuperyn sanoilla Saharan taivaalta ja päättyy huimiin tulevaisuudenkuviin avaruuslentokoneista. Siinä välissä lennetään Australiaan lentoveneillä, Zeppeliineillä Amerikkaan, nelimoottorisilla ensimmäisillä moderneilla liikennelentokoneilla napareittiä pitkin pohjoiseen ja tutkitaan miten nykyaikainen matkustajakone saadaan pysymään ilmassa yli 20 tuntia turvallisesti ja mukavasti. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.