Kuinka älykästä on väheksyä self help -oppaita - ja kuinka fiksua on turvautua niihin?
Kuinka älykästä on väheksyä self helpiä – ja toisaalta kuinka fiksua on siihen turvautua?
Itseapukirjallisuus on ollut suosittua koko 2010-luvun. Meillä kaikilla on siitä mielipiteemme. Osa ihmisistä seuraaitseapukirjallisuuden trendejä hanakasti ja on aina uusimman itseapuaallon harjalla. Osa taas arvelee, että kyseessä on huuhaa ja rahanhukka. Mitä itseapuoppaista pitäisi ajatella?
Ilmiönä itseapukirjallisuus on varsin moninainen, eikä se rajoitu kirjoihin. Itseapua saa myös sosiaalisessa mediassa, erilaisilla kursseilla ja valmennuksissa. Osa siitä perustuu tieteeseen. Osa pelkästään kirjoittajan elämänkokemukseen tai erilaisiin uskomushoitosuuntauksiin. Mitä osaamista self help -gurulta vaaditaan?
Yksi self helpiin usein kohdistuva syytös on, että se hoitaa oireita mutta ei syitä. Jos henkilö on masentunut, self help ohjaa yksilön muuttamaan ajatteluaan, vaikka masennuksen taustalla olisi yhteiskunnallisia rakenteita ja eriarvoisuutta. Mutta kuinka oikeutettua tämänlainen kritiikki on?
Onko self helpillä myös poliittinen ulottuvuutensa? Voidaanko sen avulla myydä meille myös poliittisia arvomaailmoja? Yhdysvaltlainen itseapuguru Jordan Peterson on tullut varsin suosituksi kansallismielisen oikeiston keskuudessa. Hänen auktoriteettia ja sosiaalista hierarkiaa korostava lähestymistapansa vaikuttaa poliittisesti latautuneelta. Onko muissakin self help -oppaissa piilevää poliittisuutta?
Keskustelemassa ovat sosiologian professori Suvi Salmenniemi ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Toimittajana on Jonni Roos.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
