Puolet Suomen koronatartundois oraskuul voijah roita muuttunuon viirusan täh.
Tervehyön da hyvinvoindan laitos čotaičendoin pohjal on mallindannuh muuttunuon
viirusan mahtollistu leviendiä. Kaikis kolmes variantas arvivo on moine, gu uuttu
muuttunuttu viirussua roih mugaže äijy, kui vahnua viirusankandua nenga kolmen kuun
peräs. Tartundoin miäriä voijah oppie siirdiä, hillendettäneh muuttunuon viirusan tulendua
Suomeh.
Kilbu- da kuluttajanvirrasto on pal’l’astannuh kartel’an ižändöičendyalal.
Virrasto ezittäy, gu markinoičenduoigevus miäriäy nenga 22 (kahtenkymmenen kahten)
miljonan štruaffumaksot kuvvele ižändöičendyalan yrityksele sego Suomen
Ižändöičendyliitole. Virraston mugah yritykset da Ižändöičendyliitto sovittih keskenäh
vuozinnu 2014–2017 (kaksituhattu nellitostu – kaksituhattu seiččietostu)
ižändöičendypalveluloin hindoih näh da pyrrittihes nostamah valdukunnallizesti
ižändöičendyalan hindutazuo.
Suomen talovuon kazvandu on jiämäs puoleh susiedumualoin tazos täl vuozikymmenel.
Valdivovaroin ministerstvan raportan mugah Suomen talovus kazvau vuodessah 2030
(kaksituhattu kolmekymmen) kymmenel prosental, konzu Norvegien da Ruočin talovuon
kazvanduvauhtikse ennustetah 20 (kaksikymmen) prosentua. Valdivovaroin ministran
Matti Vanhazen mugah Suomen talovuon kazvandua hillendetäh alahanolii ruavolližus,
paha tuottavuon kazvandu da tuotandollizien investicieloin vajavus.
Enne kaikkie nuorien ruadajien da yksinäh eläjien ruadajien yliväzyndy ruavos on ližennyh.
Nenga sanou ezmässargen jullattu ruadotervehyslaitoksen kačondututkimus. Mulloi keviäl
ruadohyvinvoindu liženi läs kaikis ruadajien joukkolois, ezimerkikse hrounine väzyndy
väheni. Yhtelläh sygyzyl enimite al 36 (kolmekymmen kuuzi)-vuodizil dielot kiännyttih
pahembah puoleh. Ruadohyvinvoindu on heikennyh kui loitto- mugai lähiruaduo ruadajil.
Kazvossyömizien vuittii tahtotah ližätä päivykodiloin syömizis.
Nygöi 3–6 (kolme–kuuzi)-vuodizet suomelazet lapset syvväh lihua da juvvah maiduo
nevvottuu enämbän. Tervehyön- da hyvinvoindan laitos on pannuh käymäh tutkimuksen,
kuduas sellitetäh suuremban kazvossyömizien vuitin vaikutustu tervehyöh da ilmastoh.
Paiči muudu tutkimukses kačotah lapsien tervehytty da veren merkiainehii.
Kolin kanzallizes puustos ulgokäymälät ollah tävvytty ruttohgi mullozen kezän käyjien
suuren miärän täh.
Meččyhalličus nygöi on vastannuh matkuniekoin hädäh da srojinuh uuttu käymäliä
parluamentan annettuloih ližädengoih. Kompostukäymälii on muutettu
imutyhjendettävikse, sendäh gu matkuniekoin suuren miärän täh käymälänjätehty kerävyi
enäm, migu sidä ehti muaduo.
Luonnonvarazes šihujouččenes on tovendettu linduinfl’uensua Helsingis.
Kuolluh joučen löydyi Eläintarhanlahtel. Jouččenes löydynyh viirussu on varmistunnuh
H5N8 (H viizi N kaheksa)-luavun induinfl’uensakse, kuduan täh kuolou äijy luonnonvarastu
linduu da siibikarjua. Linduinfl’uensua aijembagi on löytty sežo Kandu-Hämies luondoh
laskiettulois sadufazuanois.
Varavonalaine meritaimenlohi on ližävynnyh Suomenlahtel mulloi ylen hyvin.
Luonnonvarakeskuksen mugah koitehkalastandan perustehel meritaimenlohen maimua
Suomenlahten erähis kohtis on kai rekordumiäry. Meritaimenlohen ližävyndän mahtoloi
ollah parandettu vihmažat sygyzyt, eländy-ymbäristölöin kundoh panendu da
kalastuskuolevuon pienenemine.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: