Halličuksen ehoitus perehvällän uvvistamizekse pitkendäs vahnembienvälliä da jagas sen
tazazembah vahnembien keskes.
Kudaigi vahnembi suas nenga 6,5 (kuvven puolenke) kuun kiindivön. Omas kiindivös vois
andua toizele vahnembale 63 (kuuzikymmen kolme) päivydengupäiviä. Uvvistamizes
vahnembienvällän maksimualline piduhus kazvau aijembas läs kahtel kuul. Halličuksen
ezityksen tarkoituksennu on kannustua tuattoloi käyttämäh aijembua enämbän
vahnembienvälliä.
Suvi-Suomes nägyy jo enzimästy vihjavustu algajas koronayskyniekoin buumas, ku
alguvuvven lapsensuandan miäräs on nähty piendy kazvandua.
Helsingis da Espoos luajittuloin algukohtužuon sieglondoin mugah kevätkuul čotaittuu
aigua on kymmendy prosentua enäm, migu mulloi. Kazvandua voibi vuottua kogo Helsingin
da Uvvenmuan voimattomanhoidopiirin alovehel.
Nuorien omas elokses hyväs mieles olendas on roinnuh miäriändyhistourien suurin lasku,
mi nägyy uvves Nuorižobarometras.
Miäriändy on luajittu telefonači nuorii pagizutellen algusygyzyn aigua. 15–25 (viizitostu –
kaksikymmen viizi)-vuodizien hyväs mieles olendu laski korona-aijan enzimäzen puolen
vuvven aigua škola-arvosanassah 8 (kaheksa). Laskuu aijembas on puolen arvosanan verdu.
Pahembas mieles kyzelyn mugah oldih neidizet.
Helsingin Koskelan tapanduebäilyn kačondu on alganuh Helsingin paikallizes suvvos.
Kolmie pahan ruavon aigah 16 (kuuzitostu)-vuodistu brihua viäritetäh yhtenigähizen brihan
tapandas mulloi talvikuun allus Koskelan bol’ničan alovehel. Tapandan ližäkse viärittäi on
nostanuh tapahtukseh liittyjen viäritykset kaikkiedah yheksäs pahoipiendäs, kiškondas
sego yllytändäs libo avunannandas kiškondah.
Kunnanvalličuksien mahtollistu siirdämisty pidäs arvivoija uvvessah midä teriäm, sidä
parem.
Nenga sanotah oigevuskansleru Tuomas Pöysti da oigevusministerstvan valličusjohtai Arto
Jääskeläinen. Kunnanvalličukset pidäy pidiä 18. (kaheksastostu) sulakuudu, ga ebävarman
koronatilandehen täh paginakse on nossuh mahto valličuksien siirdämizeh. Valličusjohtajan
Jääskeläizen mugah valličukset voijah teories siirdiä hos samazel nedälil, ravennou
koronaepidemii muga pahoi, gu tarvitah ezimerkikse liikkumizen rajoituksii.
Päivännouzu-Suomen yliopisto on ottanuhes ruadoh karjalan kielen elvyttämizekse.
Nygöi yliopisto on avannuh sähközen kyzelyn, kudamah vuottau karjalan kielen pagizijoin
da suvaiččijoin vastavuksii sih näh, kui hyö tahtottas kieldy elvyttiä. Sen ližäkse
elvytysprojektan hantuzis on perustettu sanastojoukko, kudamas keräl ollah kaikkien
kolmen piämurdehen specialistat. Sanastojoukon ruavonnu on ezimerkikse pidiä huoldu
karjalan murdehien uuzien sanoin luajindas. Opastus- da kul’tuuruministerstvu on andanuh
yliopistole 200 000 (kahtensuan tuhanden) euron valdivonavustuksen karjalan kielen
elvytysruadoh niškoi tälle da tuliele vuvvele.
Da jatkammo vie uudizil karjalan kieleh näh.
Tulies sygyzys algajen karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah voit opastuo avvonazes
yliopistos. Päivännouzu-Suomen yliopisto nostau karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran
perusopindot sygyzyl algajan opastunduvuvven opindotaričendah. Opindot voit suorittua
loitoči. Päivännouzu-Suomen yliopisto kehittäy karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran
opastunduainehtu nenga, gu se parahah luaduh tugis kielen elvytändiä.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
