Miten korona on eriarvoistanut ihmisiä Suomessa?
Haastateltavina Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Turun yliopiston sosiologian yliopistolehtori Hanna Ylöstalo.
Hiilamo vertaa koronapandemiaa tsunamiin. "Tällainen hyökyaalto tulee meidän päälle, ja vauriot, joita se aiheuttaa tulee näkyviin vasta sen jälkeen kun hyökyaalto vetäytyy", hän pohtii.
Voidaan kuitenkin jo arvioida, että korona jättää jälkeensä pitkäkestoisia vaikutuksia eriarvoisuuteen.
Korona on terveys- ja talouskriisi, mutta myös sosiaalinen, tasa-arvon ja hoivan kriisi. Hoivatyö perheissä on lisääntynyt, ja Ylöstalon mukaan naiset kantavat tästä suuremman vastuun.
Naisten työllisyys ja työtunnit ovat Yhdysvalloissa koronan seurauksena vähentyneet enemmän kuin miesten. Suomalaistutkimusten mukaan äidit ovat joutuneet tinkimään työhön liittyvistä tavoitteistaan ja omasta jaksamisestaan, Ylöstalo kertoo.
Julkisessa keskustelussa keskiluokan positiiviset kokemukset ovat keskiössä, mutta Ylöstalon mukaan tutkimuksissa tulee aika vähän kriisin positiivisia puolia esille.
"Kaikki eivät ole kärsineet koronasta, mutta mun mielestä on vähän vaarallista, jos käsitellään koronaa yksilöllisten kokemusten kautta. Nostetaan esille nuorten kokemuksia, jotka ovat mainiosti viihtyneet etäkoulussa. Iso kuva on, että oppimiserot ovat kasvaneet huomattavasti. Keskiluokkaisten kokemusten korostuminen uutisissa voi hämärtää sitä isoa kuvaa," Ylitalo toteaa.
PISA-tutkimuksissa on paljastunut, että Suomessa kaikkien oppilaiden tulokset ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen, mutta matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvilla oppilailla lasku on ollut nopeinta.
Ylöstalon mukaan koronakriisi on entisestään vaikeuttanut oppimista. Kaikkein vaikein tilanne on lapsilla ja nuorilla, joilla oli jo ennen koronaa vaikeuksia, mutta myös monilla yliopisto-opiskelijoilla ongelmat ovat lisääntyneet.
Millaista politiikkaa juuri nyt pitäisi harjoittaa?
Hiilamon mukaan etenkin tuloerojen kohdalla verotus tulee keskeiseen asemaan.
"Nyt kun tehdään päätöksiä koronavelan maksusta, on hyvin keskeistä, toteutetaanko se leikkauksilla sosiaaliturvaan vai painotetaanko enemmän veronkorotuksia. Tätä keskustelua käydään kaikissa maissa joissa koronavelkaa on käytetty negatiivisten vaikutusten lieventämiseen", Hiilamo kertoo.
Ylöstalo korostaa, että eriarvoisuuden ongelmat eivät ratkea "tsemppihengellä", vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja hyvinvointivaltion ylläpitämistä.
Toimittajana on Linda Pelkonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
