Räikeää siirtomaasortoa vai viaton satumaailma? – 70-vuotias Afrikan tähti on kiistelty klassikko
Kun aletaan tehdä listaa suomalaisille tutuimmista lautapeleistä, niin monille varmasti tulee ensimmäisenä mieleen Monopoli tai Afrikan tähti.
Kotimaisen lautapelin klassikko Afrikan tähti on itse asiassa ehtinyt jo kunnioitettavaan 70 vuoden ikään!
Vuonna 1951 Kari Mannerlan aivoituksista syntyi Humphrey Bogartin elokuvien innoittamana peli, jossa seikkaillaan eksoottisessa Afrikassa – rikkauksia etsien ja vaaroja vältellen. Mahtoikohan Mannerla jo tuolloin ymmärtää, että 19-vuotiaana syntynyt ajatus lautapelistä kestäisi aikaa, ja periytyisi suomalaisissa kodeissa sukupolvelta toiselle.
Vuodesta 2003 lähtien Afrikan tähden kustannusoikeudet ovat olleet raisiolaisen Martinexin hallussa. Huhtikuun alussa Varsinais-Suomen suunnasta kuului kummia: sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää kitinää siitä, että Afrikan tähden tuttu rosvohahmo olisi poistettu pelin 70-vuotisjuhlapainoksesta!
Tämän kansallisen hätätilanteen innoittamana Kalle Mäkelä läksi Martinexin tehtaalle Raisioon selvittämään, mitä ihmettä Afrikan tähdelle on menty tekemään.
Useita miljoonia kappaleita maailmanlaajuisesti myynyt peli on saanut ennenkin kritiikkiä osakseen. Muun muassa lautapeliharrastajat pitävät Afrikan tähteä huonona pelinä, koska lautapelissä pärjääminen perustuu heidän mielestään pelkästään hyvään tuuriin.
Lisäksi pelin mahdollinen yhteiskunnallinen sanoma on herättänyt kiistaa: 1950-luvun alussa – Afrikan tähden julkaisun aikaan – useilla Euroopan valtioilla oli siirtomaita muun muassa Afrikassa. Ja kun lautapelissä seikkaillaan kyseisessä maanosassa rikkauksia haalien, Afrikan tähteä on kritisoitu muun muassa kolonialistiseksi ja Afrikkaa sortavaksi peliksi.
Kalle Mäkelä pääsi pelaamaan pari erää uuden ilmeen saanutta Afrikan tähden 70-vuotisjuhlapainosta. Vastauksia kiperiin kysymyksiin sekä vähintäänkin kelvollisen vastuksen Kallelle antoi Martinexin tuoteryhmäjohtaja Jenni Jalava.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
