Parluamentu on hyväksynnyh Euroupan unionan suuren elvytyspakietan.
Hyväksyndäh niškoi vuajittih kahten kolmasvuitin enämbistö, sendäh halličuspuolovehien ližäkse pidi olla tugie sežo oppoziciespäi. Jälgimäi elvytyspakiettu hyväksyttih tossargen iänestykses iänilöin 134–57 (sada kolmekymmen nelli – viizikymmen seiččie). Lopulline piätös ripui kokoomukses. 750 (seiččemensuan viijenkymmenen) miljardan euron elvytyspakietas pidi piättiä jo mennyt nedälil, ga iänestys hätkestyi, sendäh gu perussuomelazet venytettih paginua pakiettah näh mondu päiviä.
Halličuspuolovehes keskustas ei kaikin oldu yhty mieldy iänestykses EU:n elvytyspakiettah näh. Kanzanevustajat Hannu Hoskonen da Tuomas Kettunen iänestettih elvytyspakiettua vastah, konzu äijät muut keskustan kanzanevustajis iänestettih sen puoles. Sendäh keskustan parluamentujoukko on andanuh Hoskozele da Kettuzele vakustukset. Parluamentujoukko sežo piätti, gu Hannu Hoskonen ei jatka parluamentan ymbäristövalličendukunnan paginanvedäjänny.
Yliopastujienkoittehien tulokset on sanottu julgi täl nedälil. Tämän keviän yliopastujis kolme hengie sai 11 (yksitostu) laudaturii, nenga sanou yliopastujien tutkindokomissii. Parem muidu kirjutannuot opastuttih Ressun gimnuazies Helsingis, Oulun normališkolas da Tapiolan gimnuazies Espoos. Tänä keviän valmistahes läs 24 700 (kahtukymmendynelliä tuhattu seičendysadua) yliopastujua.
Helsingin yliopistos kehitetty uuzi koronan ruttotestu tunnistau tartundan kymmenes minuutas. Verekses tutkimukses ruttotestu tunnisti koronatartundan läs mugaže hyvin, kui herkät PCR-testat. Uvvel testulaittehel yksi ristikanzu voibi luadie käzin kai 500 (viizisadua) testua čuasus. Uskottavile testoile olis kyzyndiä ezimerkikse aerodromoil da portis, gu matkuniekkoi vois enne matkua testiiruija terväh.
Koronavuvvennu Suomes on käytetty amfetamiinua enäm, migu konzutahto miäriändyhistourien aigua. Amfetamiinan käytön kazvandu nägyy enne kaikkie piälinnan alovehel, ga ezimerkikse sežo vie Lappeenrannas, Kotkas da Poris. Käytön miäry on nossuh nellikerdazesti piälinnan alovehel jälgimäzen vajuan kymmenen vuvven aigua. Amfetamiinua käytetäh Suomes enäm, migu toizis mualois. THL:n jätehvezitutkimukses keräl oli 27 (kaksikymmen seiččie) linnua niilöin lähäzien alovehienke.
Tundurikeskuksis on menemäs ylen ravei srojindubauhu. Ezimerkikse Ylläksen kodikunnas Kolaris srojindulubua alguvuvvel on annettu enämbi, migu mulloi kaikkiedah. Taloinpaikoin myöndy menöy muga ravieh, ga kai erähät ostajat ei ehtitä ni kävvä niidy kaččomah enne ostandupäiviä.
Suvi-Karjalan Rautjärvel kehitetäh histouriellistu meluandumaršruttua, kudai novvattas karjalazien muinastu maršruttua Luadogalpäi Saimuale. Se menöy Hiitolanjogie da sih laskijoi vezistölöi pitkin vienjagajan yliči Saimuassah. Tavoittehennu on suaja keräle sežo Ven’an puolen oza.
Böbököin tutkijan mugah čakkukeziä on vie jygei arvivoija. Pin’oloin miäräh vaikutetah kosteikkoloin vedižys da lämbötila. Toukat ruvetah kehittymäh, pyzynöy lämbötila nenga kolme nedälii vähimyölleh kymmenen astehen mail. Čakkukezän ennustamine olis kebjiembi, čotaittas toukkien miäriä sistiemattizesti alalleh Suomen eri čuril.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: