Hyppää sisältöön

Mihin Tampereen teollisuusjätteet kipattiin kaksisataa vuotta sitten ja miksi museovitriinissä on nollakuitua?

· asia

Kuution verran sellunkeiton sivutuotteena syntynyttä jätettä, eli ns. nollakuitua, on päässyt museovitriiniin. Kyseessä on aines, josta moni on kuullut mutta jota harva on omin silmin nähnyt. Näsijärven pohjassa makaa yhä puolitoista miljoonaa kuutiota tätä jätettä, jonka vesistövaikutuksia ja jatkojalostusmahdollisuuksia mietitään kuumeisesti. Museoon esille nostettu nollakuitu kertoo omaa tarinaansa siitä, miten teollisuuden sivutuotteisiin on tehdaskaupunki Tampereen historiassa suhteuduttu. Anna Sirén kävi Teollisuusmuseossa kyselemässä niin nollakuidusta kuin parinsadan vuoden takaisistakin tehdasjätteistä ja sai juttuseurakseen museon oppaan Atte Tikkasen.

käynnistyskerrat 293
Lataa tiedosto

Kuuntele myös