Suomen da EU:n ilmastopiästöt ollah vähetty, ga kuluttajien luajitut ostokset syvväh piästöruadoloin vaikutustu.
Suomelazet ollah ostettu ulgomual muga äijän kulutustavarua, ga niilöin luajindas roinnuot piästöt ollah kai kazvatettu suomelazien hiiligruuzuu 20:n (kahtenkymmenen) vuvven aigua. Suomen ilmastotavoittehis ei oteta huomavoh nämmii koditalovuksien kulutandas roinnuzii piästölöi.
YK:n ilmastokerähmö on sobinuh meččien säilyttämizeh näh. Enäm 100 (sadua) muadu on sobinuh, gu meččien hävitändy loppietah vuodessah 2030 (kaksituhattu kolmekymmen). Sobimukses ollah keräl moizet suuret muat, kui ezimerkikse Brazilii, Ven’a, Kitai da USA. Suomi sežo on keräl nečis sobimukses. Mečät estetäh ilmaston lämbenemisty, sendäh gu net imetäh ilmaspäi hiilidioksidua. Sendäh YK:n ilmastokerähmö on sobinuh meččien säilyttämizeh näh.
Liikendeh on ruvennuh vähäzel kazvamah Niiralan kanzoinvälizel rajanylityskohtal Tohmajärvel, Suomen da Ven’an rajal. Niiralas ligakuul piettih enäm 19 000 (yheksiätostu tuhattu) rajatarkastustu. Rajanylityksien miäry liženi vuvventagazes nenga 70 (seiččemelkymmenel) prosental. Koronapandemien piettelemizekse azetetut hengilöliikendehen rajoitukset tuldih voimah mulloi kevätkuul. Nygöi kolme nelläsvuittii rajanylittäjis ollah ven’alazet.
Lapsien da nuorien miäry vähenöy Suomes enämbäl da rutombah, migu on arvivoittu. Vaigu läs 20 (kahteskymmenes) kunnas al 15 (viizitostu)-vuodizien miäry kazvau vuodessah 2035 (kaksituhattu kolmekymmen viizi). Alovehtutkii Timo Aro čotaičči al 35 (kolmekymmen viizi)-vuodizien miärän kehityksen. Taga-alal oli Statistiekkukeskuksen rahvahalistoennusteh. Aron mugah tulos oli vuottamatoi kaikile. Suomen rahvahaliston vahnenemizeh niškoi jo ollah tietty. Yhtelläh muutos ližiäy vauhtii kaiken aigua. Pahembua ruadajien vajavuttu nähtäh 2040 (kaksituhattu nellikymmen)-luvul. Lapsien da nuorien miäry vähenöy enzimästy kerdua 250 (kahtehsadah viidehkymmeneh) vuodeh. Se on aigu, kuduas on olemas rahvahalistotieduo. Suomes lastu roih vähem, migu konzutahto enne 1860 (tuhat kaheksasadua kuuzikymmen)-luvun nälgyvuozien jälles.
Yksi ristikanzu kuoli kerrostaloin fatieras roinnuos räjähtykses Varkaukses Pohjas-Savos. Räjähtys rodih myöhä ehtäl pyhänpiän. Policien mugah räjähtyksen viga oli sit kuolluon oman ičen. Yhtelläh pagin ei ole räjähtysainehis, sendäh gu se rodih vikse höyrystynnyön benzinän täh. Taloispäi viedih bol’niččah 4 (nelli) hengie, kudamil oli piendy sattavustu. Syväinaziiministerstavan pellastusozaston eričysaziitundii Esa Kokki pidäy Varkauksen kerrostalois roinnuttu räjähtysty harvinazennu tapahtuksennu. Pellastusruavon toimenpidehregistran mugah ezimerkikse eriluaduzet laitehvijat ollah ylehizinny syylöinny räjähtyksis alganuzis tulipalolois.
Ven’alastagalazien azemu Suomes on muuttunuh pahembakse. Ennakkoluuluo ollah ližätty kui Ven’an da päivänlaskumualoin välilöin pahenendu, mugai Ven’an vaigei koronatilandeh. Statistiekkukeskuksen mugah Suomes eli mulloi vuvven lopul enäm 90 000 (yheksiäkymmendy tuhattu) hengie, kudamien juuret ollah Ven’al libo Nevvostoliitos. Ven’alastagalazien suures miäräs rippumattah hyö kebjiehgi jiäjäh yhteskunnan agjale. Tutkimuksien mugah enne kaikkie ruadoelokses ven’alastagalazet viegi ollah tostu luokkua. Helsingin yliopistos nenga kaksi vuottu tagaperin tarkastetus väitökses tiijustettih, gu jo ven’ankieline sugunimi vaigevuttau ruadopagizutteluh piäzendiä.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: