Nenga 27 000 vähimyölleh kerran rokotettuu suomelastu on suannuh koronatartundan.
Moine tartundoin miäry voibi olla monen faktoran täh. Rokotettuloin vuitti tartundan suannuzis on ližennyh, sendäh gu heidy sežo miärällizestigi on äijy. Rokottehen effektiivižysgi vähenöy aijan aloh. Vähimyölleh kerran rokotettuu Suomes on enäm nelliä miljonua hengie. Kolmanzien rokotehannoksien nevvoloih näh al 60 (kuuzikymmen)-vuodizile piätetäh talvikuun allus.
Kanzalasaloiteh ruadokohtien koronapasportua vastah eistyy edehpäi parluamentan kačottavakse. Aloittehes vuajitah Suomeh mostu zakonua, kudai estäs koronapasportan ottamizen käyttöh ruadokohtis. Aloittehes sanotah, gu ruadokohtu ei sua azettua ruadajii eriarvohizeh azemah rokotuksen pohjal.
Ven’alazet kohtavutah Suomeh pozitiivizeh luaduh. Nenga sanou uuzi kyzelytutkimus. Sit tutkimukses ven’alazil kyzyttih, midä mieldy hyö ollah Suomeh näh. Läs 70 (seičendykymmendy) prosentua ven’alazis kohtavuu Suomeh pozitiivizeh luaduh. Enämbäl Suomie suvaijah net ven’alazet, kuduat eletäh Suomen lähäl. Vai 5 (viizi) prosentua ven’alazis ajattelou Suomeh näh negatiivizeh luaduh. Ven’alazet mainitah Suomen čomua luonduo. Heijän mieles Suomi on bohattu mua. Kuulužin suomelaine Ven’al on Ville Haapasalo. Häi on suomelaine ozuttelii, kuduadu voit nähtä monis ven’alazis kinolois.
Ruadokohtua da alua vaihtetah Suomes nygöi poikkevuksellizeh äijän. Korona-aijan allus ruadajua lähti enimite restoranaloilpäi da hoidoalalpäi toizih ruadoloih. Nygöi aloil on ruadajien vajavuttu. Alua vaihtetah ezimerkikse tervehyönhoijos, aigazes kazvatandas da školis sego kulletusalal. Ruado- da eloikeinoministerstvu sanou, gu ruavoneččijiä nygöi on 600 000 (kuuzisadua tuhattu). Heis 200 000 (kaksisadua tuhattu) on ruavos, ga tahtou vaihtua alua. Ezimerkikse sote-alal libo sociali- da tervehysalal on 50 000 (viizikymmen tuhattu) avvonastu ruadosijua.
Ližäravindehii kaupatah moizien rekluamoin vuoh, kudamis on zakonanvastastu väitehty tuottehien tervehysvaikutuksis. Ylen MOT-toimitus sellitti nečen dielon. Väittehet ei perustuta tiijollizeh näyttöh. Kunnile pidäy valvuo moizii firmoi, kuduat myvväh ližäravindehii. Kunnat ollah kyskiettyhes äijien firmoin ruandah. Sellitykses oli 10 (kymmene) firmua, kudamis 7 (seiččie) sai virguniekoilpäi moittehii zakonanvastazes markinoičendas.
Joga nelläs šouferi ei azetu stop-merkin kohtal, hos se on miärätty zakonas. Liikendehturvu tarkaili mašinanajajien ičenviendiä mulloi kezäl stop-merkilöin kohtal. Kaikkiedah kačottih enäm 4 000 (nelliätuhattu) mašinua kogo Suomes. Liikendehturvan kyzely yhtelläh sanou, gu 90 (yheksäkymmen) prosentua šouferilois tiedäy liikendehsiännön, kudai käsköy azettuo stop-merkin kohtal.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: