Euroupan mualoin tavoittehennu on estiä voinan syttymine Euroupas, sanotah Germuanien, Francien da Pol’šan johtajat.
Germuanien liittokansleru Olaf Scholz, Francien prezidentu Emmanuel Macron da Pol’šan prezidentu Andrzej Duda ollah mietitty piäzendiä Ukrainan kriizisaspäi Berliinas.
Scholzan mugah Ven’an joukkoloin liikkehet Ukrainan rajal huolevutetah.
Scholz sanou, gu kaikil mualoil on yhtehine tilandehkuva Ukrainan kriizisas. Pol’šan prezidentan Dudan mugah pagin on kaikkii vagavembas tilandehes Euroupas, midä on olluh vuozikymmien aigua.
Kymmene voimattomanhoidopiirii pidäy koronua ylehizien varattavien tartundutaudiloin luvettelos, nenga sanou Uutissuomalainen. Ylehizen varattavuon säilytändiä kannatetah ezimerkikse Helsingin da Uvvenmuan sego Varzinas-Suomen voimattomanhoidopiirit. Vaigu Keski-Suomen voimattomanhoidopiiri iärestäs ylehizen varattavuon järgieh. Nelli voimattomanhoidopiirii ei tahtonuh sanuo omii mielii täs vaihies, da kahtes voimattomanhoidopiiris tahtotah jättiä kyzymys infekciiazientundijoin piätettäväkse. Uutissuomalaizen piettyh kyzelyh vastai 17 (seiččietostu) Manner-Suomen 20:s (kahteskymmenes) voimattomanhoidopiiris.
Yliopistolois da ammattikorgeiškolis on pandu rattahile korona-aigua kymmenii opastujien keständiä tugijoi ruandoi. Enne kaikkie madalan kynnyksen tugie nygöi taritah opastujile äijis korgeiškolis. Ezimerkikse Päivännouzu-Suomen yliopisto jo tostu kerdua työndäy omile opastujile tekstuviestilöi, kudamien kauti tariččou madalan kynnyksen pagintugie nimettömäs čatas sego telefonači. Taga-alal on koronapandemien aigua kazvanuh tuven tarveh.
Eläkkehele lähtietäh endisty myöhembä. Eläkehturvukeskuksen tiedoloin mugah mulloi suomelazet siirryttih ruadoeläkkehele puolduvuottu myöhembä, migu iellizel vuvvel. Keskimiärin eläkkehele lähtiettih 62,4 (kuuzikymmen kaksi pilku nelli) -vuodizinnu. Miäriä sellitetäh eläkehijän nouzendu da ruadokyvyttömyseläkkehele lähtenyzien miärän vähenendy. Mennyt vuon ruadokyvyttömyseläkkehele siirdyi 17 500 (seiččietostu tuhattu viizisadua) hengie. Miäry väheni iellizes vuvves piäl kaheksal prosental da se on kogo miäriändyhistourien pienin.
Mustovoimattomuksih näh on suadu uuttu tieduo. Tutkii Elisa Neuvonen sanou, gu persounalližuon piirdehet voijah vaikuttua mustotavvin roindah. Vahnal ristikanzal on 2 (kaksi) libo 3 (kolme) kerdua suurembi risku voimattuo mustotaudih, ollou häi huigietoi da vihažu. Depressien merkit sežo voijah liittyö mustovoimattomuksih. Sendäh on tärgei, gu depressien merkit huomattas da niidy hoijettas, nenga sanou tutkii Elisa Neuvonen.
Laivufirmu Viking Line on suannuh uvven laivan. Sen nimi on Viking Glory. Uuzi matkuniekkuautolauttu tuli mennyt pyhänpiän viijen nedälin matkan jälles Turkuh. Laivu luajittih Kitais. Viking Glory -laivu rubieu kulgemah Turrun da Stokhol’man välil kevätkuul. Viking Line toivou, gu uvvele laivale tulis äijy matkuniekkua. Koronatilandehen täh laivumatkuandu on äijäl vähennyh.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: