Nenga 25 000 Tehyn da SuPeran hoidajua on zabastoukas.
Zabastoukku algavui kuvves voimattomanhoidopiiris 1. (enzimäzenny päivänny) sulakuudu. Zabastoukku zavediihes sendäh, gu palkoih näh ei piästy sobuh. Hoidajienjärjestöt tahtotah viijen vuvven programman, kudaman vuoh nostettas palkoi vastavuksennu hoidajien vajavuoh. Palkoi vuajitah nostua joga vuottu 3,6 (kolmel pilku kuvvel) prosental sobimuksen mugazien nostamizien ližäkse. Ei roinne sobuu sulakuun keskivälissäh, zabastoukku levenöy 13 (kolmentostu) voimattomanhoidopiirin alovehele da rubieu koskemah kaikkiedah 40 000 (nelliäkymmendy tuhattu) hoidoalan ammattilastu.
Päivännouzu-Suomen yliopiston specialistu juohattau, gu bolničoin voimattomanturvalližus on sivoksis ruadajien miäräh kaiken aigua, ei vai zabastoukan aigua. Emeritusprofessoran Risto Roinien mieles voimattomanturvalližus on varattavas tilandehes zabastoukan aigua ezimerkikse sendäh, gu se suurendau hoidovelgua. Ilmai palkan nostandua da ruado-ololoin parandamistu varavo voimattomanturvalližuon pahenendas yhtelläh kazvau tuliel aigua.
Kundualal sežo bastuijah. Kaksipäiväzet ruadozabastoukat allettih kolmanpiän huondeksel Jyväskyläs, Oulus, Rovaniemel da Turrus. Zabastoukas on äijy kundien ruadajua, ezimerkikse opastajua, aigazen kazvatuksen opastajua, psihoulogua da socialiruadajua. Zabastoukku on vuitti kundualan palkansuajanjärjestölöin JUKO:n da JYTY:n zabastoukkučieppii. Sen enzimäzen vuitin aigua paiči muudu päivykodiloi salvattih äijis linnois eigo ni školis tarittu lämmiä syömisty. Zabastoukkua porrastetah da ližätäh eri paikkukunnile iellehgi, ei piästäne kundualal sobimukseh.
Halličus on nevvotelluh valdivon dengoih näh. Halličus planiiruičči, mih valdivo käyttäy dengua vuozinnu 2023–2026 (kaksituhattu kaksikymmen kolme – kaksituhattu kaksikymmen kuuzi). Piäministru Sanna Marin sanou, gu Ukrainan voinu ližiäy valdivon menoloi. Halličus käyttäy ližiä dengua Suomen puolistukseh da turvalližuoh. Sen ližäkse tulien vuon Suomi voibi käyttiä 780 (seiččiesadua kaheksakymmen) miljonua euruo Ukrainan voinupagolazien kululoih. Halličus on sobinuh sežo siästölöih näh. Ezimerkikse äijien dorogoin srojimine vähenöy. Ližäkse Suomi andau vähembän abuu kehitysmualoile, migu oli planiiruittu aijemba.
Vaigu harvu kanzanevustai vastustau Nato-ozanottavuttu. Tämä selgeni Ylen kanzanevustajih niškoi luajitus kyzelys. Konzu Yle kyzyi nečis dielos kanzanevustajil, 112 (sada kaksitostu) hengie vastai kyzymykseh. 71 (seiččiekymmen yksi) oli sidä mieldy, gu Suomel pidäy liittyö Natoh. 6 (kuuzi) kanzanevustajua vastusti sidä. Omassah nägökandua ei maltanuh sanuo 35 (kolmekymmen viizi) vastuajua.
Ozanotanduaktiivižus rinduruakkusieglondoih jälgivuozinnu on pyzynyh Suomes nenga 80 (kaheksankymmenen) prosentan mail. Ruakkusieglondoin piendyvastuolližus siirdyy kunilpäi hyvinvoindualovehile tulien vuvven allus. Varavonnu on se, gu ozanotandu sieglondoih roih jygiembäkse, keskitettäneh palveluloi liigua da ajelendumatkat sieglondukohtih pitketänneh vuitil rahvahas.
Suomes nygöi ostetah äijy sähkömašinua. Sähkömašinoin suvaičendu kazvau, sendäh gu benzinu on kallis. Benzinan hindu on nossuh enämbäl, migu sähkön hindu. Ostospiätös voibi yhtelläh jygei luadie, sendäh gu ostajale pidäy vuottua uuttu sähkömašinua ehkoi kai vuozi. Yksi syy sih on se, gu mašinan komponentois libo ozis on muailmas vajavuttu. Se sežo nostau mašinan hindua.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
