Vähentäisikö vai lisäisikö Nato-jäsenyys Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa?
Haastattelussa Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa.
"Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen eli Natossa ei tehdä päätöksiä, joita yksikään jäsenmaa ei voisi hyväksyä", Asunmaa kertoo.
Esimerkiksi viidennen artiklan aktivointiin tarvittaisiin kaikkien 30 jäsenmaan hyväksyntä. Asunmaan mielestä ei olisi kuitenkaan epäselvää, etteikö tästä päästäisi yksimielisyyteen, jos jokin jäsenmaa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
Asunmaa kertoo, millaisella prosessilla Suomi voisi liittyä Natoon, jos näin päätettäisiin. Aikaa tähän ei välttämättä menisi kovin pitkään, maksimissaan muutama viikko.
Millaisia ehtoja Suomi voisi Natoon liittymissopimukseen neuvotella? Mitä Nato-jäsenyys velvoittaa Suomelta?
Asunmaa korostaa, että Suomi luopui liittoutumattomuudesta jo liittyessään EU:n jäseneksi. Hän ei näe, että Nato-jäsenyydellä olisi suurta merkitystä Suomen ulkopoliittiseen liikkumavaraan. Asunmaa arvioi, että Naton jäsenenä Suomen voisi olla helpompi luoda toimivampia suhteita Venäjään, koska silloin Venäjä ei voisi samalla tavalla enää painostaa.
Tänään julkaistaan hallituksen turvallisuuspolittinen selonteko, mutta tätä jaksoa tehdessä sitä ei vielä ole julkaistu.
Toimittajana on Linda Pelkonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
