Mitä Ranskan presidentinvaalien tulos merkitsee Euroopalle?
Keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, Pariisin kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta.
Keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron voitti äärioikeistolaisen Marine Le Penin.
Ensimmäisellä kierroksella tärkeä teema oli ostovoima. Toisella kierroksella ehdokkaat yrittivät kerätä ensimmäisellä kierroksella hyvän äänipotin saaneen vasemmistolaisen Jean-Luc Melanchonin äänestäjiä.
Le Pen on ilmastoskeptikko, mitä Macron käytti hyväkseen ja nosti ilmastokriisin tärkeäksi vaaliteemaksi toisella kierroksella. Myös Le Penin hyvät välit Venäjän presidentti Vladimir Putiniin nostettiin esille entistä isommin.
Äärioikeistolainen Le Pen jäi kuitenkin vain 17 prosenttiyksikköä Macronista.
"Miten Le Pen ja äärioikeisto on edistynyt on ihan huikeaa. Eihän tuollaista ole missään että äärioikeiston edustaja saa yli 40 prosenttia äänistä", Petäistö sanoo, ja arvioi, että Le Penillä on mahdollisuus presidentiksi viiden vuoden päästä.
Mikä vaikutus Macronin valinnalla on muuhun Eurooppaan?
"Macron on EU:n tulevaisuutta eniten luotsaava henkilö. Hänellä on selkein näkemys siitä mitä hän haluaa että Eurooppa on, ja tekee hyvin konkreettiisa esityksiä siihen liittyen, Hän haluaa vahvistaa EU:ta, ja haluaa että EU on globaalisti merkittävä toimija. Le Pen olisi halunnut rapauttaa EU:ta", Ylikrajula sanoo.
Hän arivoi, että Le Pen olisi vienyt EU:n kriisiin.
Clercin mukaan on riski, että Eurooppa jakautuu Ukrainan sodan päättyessä kahteen leiriin, jossa osa haluaa eristää Venäjän ja osa rakentaa parempia suhteita.
"Jos Marine Le Pen olisi siinä tilanteessa ollut Ranskan presidentti, se olisi merkinnyt suurta kahtiajakoa Euroopassa Ranskan ja Saksan kesken", Clerc sanoo.
Macron on myös korostanut, että ilmastokriisiä vastaan on taisteltava kunnianhimoisemmin.
Toimittajana on Linda Pelkonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
