Miten ruuan huoltovarmuus turvataan?
Keskustelemassa Huoltovarmuusorganisaation poolisihteeri Markus Lassheikki ja Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.).
Mitä tapahtuisi sellaisessa skenaariossa, jossa ruuan ja energian tuonti Suomeen vaikeutuisi tai estyisi?
Lassheikki ja Kalmari ovat sitä mieltä, että turpeen tuotantoa voisi lisätä ja metsiä hakata nykyistä enemmän.
Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, minkä takia siitä on haluttu asteittain eroon ja hakkuiden määrät ovat nyt jos Suomessa lähellä kestävän määrän rajaa.
Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan hakkuiden määrä nousisi jo ensi vuonna yli 80,5 miljoonan kuution, jonka Luonnonvarakeskus on arvioinut kestäväksi hakkuiden määräksi.
Kalmari on kuitenkin sitä mieltä, että kriisitilanteessa hakkuita voitaisiin lisätä.
Ruuan osalta huoltovarmuus on tällä hetkellä riittävä, mutta riskejä on näkyvissä.
"Tällä hetkellä tilanne on ihan hyvä kuluttajan näkökulmasta, mutta ongelmia alkaa näkyä ruuan tuotannossa ja jossain määrin elintarviketeollisuudessa. Koronakriisin ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksen heijastuvat", Lassheikki kertoo.
Yksi merkittävä kysymys Suomen ruuantuotannolle on lannoitteiden tuonnin heikkeneminen ja jo moninkertaiseksi kohonnut lannoitteiden hinta.
Kalmari kritisoi tilannetta, jossa ruokakaupat "tekevät ennätystuloksia ja viljelijät ovat konkurssin partaalla".
Toimittajana on Linda Pelkonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
