Miten suomettuminen näkyi Supon toiminnassa kylmän sodan aikana?
Haastateltavana väitöskirjatutkija Mari Luukkonen.
KGB yritti kylmän sodan aikana kontrolloida Supoa.
Luukkonen kuvaa, miten Suomi ja Supo toimi kaksilla raiteilla: ulospäin annettiin toista kuvaa kuin mitä todella tehtiin. Supolla oli Luukkosen mukaan hyvin tarkat perälaudat, vaikka se vaikutti Neuvostoliiton liittolaiselta. Samoin toimi valtion johto: ulkomailla kahdenvälisissä keskusteluissa käytiin ihan erilaisia keskusteluja kuin julkisuuteen ja Neuvostoliiton edustajien kanssa.
Supon päällikkö Seppo Tiininen oli henkilökohtaisesti suhteessa KGB:hen kuten oli lähestulkoon koko Suomen poliittinen eliitti.
Luukkonen kuvaa KGB:n strategiaa Suomessa "pirullisen nerokkaaksi". On vaikea sanoa missä kulkee laittoman tiedustelun ja normaalin vaikuttamisen raja.
KGB pyrki värväämään Suomesta agentteja, joista osa lähti kaksoisagenteiksi eli raportoi Supolle kaiken, mitä KGB yritti heidän kauttaan urkkia.
Edelleenkin Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomeen. Suomettumisen ajan kaltaiset toimet ovat Luukkosen mukaan kuitenkin lähellä nollaa.
"Kybermaailma mahdollistaa tänä päivänä paljon. Tiedustelupalveluille varmasti agentin värvääminen on suurin kruunu jonka voi saavuttaa", Luukkonen toteaa.
Viimeistään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen suhtautumisen Venäjään perinpohjin. Kuitenkin murros alkoi jo Georgian sodasta ja Krimin miehittämisestä.
"Kyllä nyt pelataan lännen säännöillä ei idän säännöillä kuten kylmän sodan aikana pakon sanelemana", Luulloken sanoo.
Toimittajana on Linda Pelkonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: