Suomi on luadinuh virrallizen piätöksen Natoh liityndäh näh.
Suomi andoi ozanottajanpakičuksen Natoh kolmanpiän huondeksel Brysseläs. Pakičuksen otti vastah Naton piäsekretari Jens Stoltenberg. Prezidentu Sauli Niinistö da piäministru Sanna Marin sanottih histouriellizes piätökses mennyt pyhänpiän. Ezmässargen parluamentu pagizi Nato-pakičukseh näh piäl 14 (nelläntostu) čuasun aijan, da silloi parluamentas käytettih 212 (kaksisadua kaksitostu) paginanvuoruo. Iänestykses vaigu 8 (kaheksa) kanzanevustajua vastusti Natoh liityndiä.
Ruočči sežo on pakinnuh Nato-ozanottavuttu. Piäministran Magdalena Anderssonan mugah Ruočči nenga siirdyy uudeh aigukaudeh. Andersson sanoi, gu Ruočči varustahes ozanottajanpakičuksen da ozanottavuon välizeh aigah da mahtollizih Ven’an vasturuandoih yhtes Suomenke.
Muanpuolistustiijoituksen planiiruičuskunnan kolmanpiän jullattu raportu lujendau, gu suomelazien ajatukset ezimerkikse Natoh liityndäh näh ollah muututtu merkittävästi Ven’an hyökättyy Ukrainah. Raportu suomelazien mielipidehih näh ulgo- da turvalližuspoliitiekas, muanpuolistukses da turvalližuos sanou sežo sit, gu vojennoin liittymättömyön kannatus on romahtannuhes. Muanpuolistustiijoituksen planiiruičuskundu on komitiettu, kudai on sellitännyh kanzalazien mielii turvalližus- da puolistuspoliitiekan kyzymyksis 1960 (tuhat yheksäsadua kuuzikymmen) -luvus algajen.
Suomes varustetahes Ven’an muaguazuntyöndämizien loppevundah lähipäivien aigua. Ven’an muaguazuntyöndämizet voijah loppiekseh, sendäh gu Suomi on kieldävynnyh maksamas muaguazus rublil. Suomi suau guazuu putkie pitkin sežo Virospäi, sendäh kogonah guazuntuondu Suomeh ei loppei. Muaguazun hindu on jo hätken olluh nouzemas äijälgi, mi on suannuh guazulämmittäjät duumaimah toizii energienvariantoi.
Suomelazen yritysruandan vaikutuksii tutkii yhtistys Finnwatch sanou, gu Suomi on pahoi kestänyh talovuon avvonažuttu koskijas miäriändäs. Suomen sija on 88 (kaheksaskymmenes kaheksas) kaikkiedah 141 (suan nellänkymmenen yhten) muan indeksas. Finnwatchan mugah Suomel pahoi menöy yrityksien omistustiedoloin avvonažuon kohtal. Suomes omistustiedoloi koskii evunsuajanregistru ei ole kaikkih niškoi avvonaine. Sen ližäkse registrah merkitäh tiijot vaigu yrityksien suurembis omistajis.
Elättilöinoigevuksien järjestöt kerätäh nimii Euroupan unionan suuruzeh kanzalasaloitteheh, kuduan vuoh tahtotah kieldiä turkisfermat EU:n alovehel. Turkiksien tuondu da myöndy EU:s sežo tahtotah kieldiä, nenga sanotah Animalian, Suomen elättivardoičuksen da Oigevuttu elätilöile-järjestön tiijoittehes. Kanzalasaloittehen voibi allekirjuttua hos min EU- muan kanzalaine. Komissii ottau kanzalasaloittehen kačeltavakse, kerännöy se kaikkiedah vähimyölleh miljonan allekirjutustu. Aloittehel pidäy suavuttua tietty muakohtaine miäry allekirjutustu vähimyölleh nelläsvuitis EU-mualois.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: