Ukrainan prezidentu Volodimir Zelenskii on pidänyh paginan muailman talovusfourumas Šveicaries.
Zelenskii sanoi, gu Ukrainale pidäy joga kuudu läs viizi miljardua euruo talovusabuu. Ezimerkikse Yhtysvallat annettih Ukrainale mennyt nedälil kymmenien miljardoin euroloin abupakietan. Ukrainan prezidentu Zelenskii sežo kehoitti toizii mualoi panemah Ven’ale lujembua sankciedu. Zelenskii sežo ehoitti, gu Ukrainan vil’l’antuondah niškoi luajittas Eurouppah turvallistu kalidorua da nenga vil’l’antuondu rodies mahtollizekse. Ukraina on yksi muailman suurembis vil’l’antuottajis.
Suomen puolistusvoimat terväh voijah andua oruužiedu omatahtozen muanpuolistuksen käyttöh näh. Puolistusministru Antti Kaikkonen sanou, gu halličus varustau täs dielos kiirehellisty zakonanmuutostu. Hyväksytänneh uuzi zakon, sit armii da rajavardivolaitos voijah andua oruužiedu da patronua omatahtozen muanpuolistuksen käyttöh niškoi. Tarkoituksennu on, gu uuzi zakon tulis voimah heinykuun allus. Halličus on sežo piättänyh, gu muanpuolistusjärjestölöile annettas miljonoi euroloi ližiä finansiiruičendua.
Luonnonvarakeskus Luke ennakoiččou, gu syömizien hindu tänä vuon nouzou läs 10 (kymmenel) prosental mullozeh verraten. Luken mugah hinnannouzendu išköy vil’l’ahizih, lihahizih da maidohizih syömizih. Keskimiärähizen koditalovuon syömisčottu voibi kazvua piäl 500 (viijelsual) eurol vuvves. Alguvuvvel ollah kallistuttu enne kaikkie koufei, kala da kazvokset. Luken eričystutkijan Hanna Karikallion mugah hinnannouzendu ohjuau kuluttajii ostamah huogehembua syömisty libo eččimäh tuotehvariantoi.
Pellastusalan ruadajien vajavus pahenou. Nenga kymmenes vuvves olis tarvehtu savoile ammattilazile, ga finansiiruičus alan opastukseh on garantiiruittu vaigu tuliekse vuottu. Kaikes muas avavuu ezimerkikse tuhat uuttu pellastajan virgua ruadoaiguzakonoin täh roinnuzien varavo-ololoin muutoksien periä sego pellastusalan ruanduvalmehuon parandamizekse. Alal ollah huolevuttu enimite turvalližuos pienis muaseudukunnis, kudamis ruadajien eččo on vaigei.
Lyhyzih ruadovälilöih pohjavujua ruaduo ruadajien vuozilomien piendäh ei rodei lähäzel tuliel aigua kebjendysty. Lyhyzis ruadovälilöis eri ruavonandajil ruadajat toiči ruatah kai monii vuozii ilmai lomua. Dielon kebjendämizekse on ezitetty paiči muudu vuozilomabankua, kudai andas mahtuo palkallizen loman piendäh uvvel ruavonandajal.
Lapsidieloloin valdavutettu Elina Pekkarinen sanou, gu Suomes pidäy ruttoh päivittiä varustamistu kriizissoih lapsien tarbehii silmäl pidäjen. Pekkarinen vihjuau kahteh tämän vuozikymmenen suureh kriizissah: koronapandemieh da Ukrainan voinah. Ven’an hyökkävys Ukrainah varaittau kogo muailman turvalližuttu da panou rahvastu muaspäi pagoh. Arvivon mugah puolet pagoh lähtehyzis ollah lapset, kirjuttau Pekkarinen lapsidieloloin valdavutetun vuoziraportas.
Äijät vahnat ristikanzat jiäjäh digipalveluloin ulgopuolele. Vahnoindieloloin valdavutettu Päivi Topo on huolevunnuh vahnois ristikanzois, kuduat ei käytetä tiedokonehtu libo muidu älylaitehtu. Hyö ei piästä palveluloih, kuduat on siirretty verkoh. Topo sanou, gu ristikanzoile pidäy suaja tärgiet palvelut sežo kontorois libo telefonači. Topon mugah dieloh näh pidäy olla oma zakon, kudai turvuas kaikkien käytön ezimerkikse bankoin, Kelan, verotoimiston da policien palveluloi.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
