EU tahtou loppie ven’alazen neftin käytön.
EU-mualoin johtajat nygöi ollah sovittu sih näh, kui EU vähendäy ven’alazen neftin ostandua. EU tahtou loppie ven’alazen neftin tuondan laivoil EU-mualoih. Nenga suurin vuitti EU:n neftiostandois Ven’al lopeh. Neftibutki Eurouppah vie pyzyy avvoi. Vijannu on se, gu Vengrii vie tarviččou ven’alastu neftii. EU ei tahto ostua ven’alastu neftii sen periä, gu Ven’a käyttäy neftidengat voinah Ukrainas.
Hinnat nygöi nostah ylen ruttoh. Kuluttajil roih kezäl kaksi iškuu kerras, konzu hinnoin ližäkse sežo korrot ruvetah nouzemah. Tämä on se piädielo, kudai tossargen jullattuloin oraskuun infl’acienluguloin mugah roih koditalovuksile. Kuluttajanhinnat ollah nostu oraskuul kai 8,1 (kaheksal pilku yhtel) prosental vuozitazol, nenga sanoi Eurostat tossargen. Se on prosentuyksikkyö enäm, migu Euroupan keskusbanku vie kevätkuul oli ennakoinnuh, da piäl kuuttu prosentuyksikkyö enäm, migu sygyzyl annetun arvivon mugah. Suomes oraskuun hinnoinnouzendu oli keskimiärähisty suurembi, konzu infl’acienvauhtih tuli piäl prosentuyksikön korrotus kuun aigua. Muijal nouzendu oli pienembi.
Alzheimeran taudih näh on suadu uuttu tieduo. Uuzi italielaine tutkimus sanou, gu sähköhoido voibi avvuttua Alzheimer-voimattomii. Tutkimuksen aigua voimattomien aivoloih pandih pienii miärii sähkyö kahten nedälin välil. Sähköhoijon jälles voimattomat mustettih sanoi piäl kahtu kerdua parem, migu toizet voimattomat, kuduat ei suadu sähköhoiduo. Sygyzyl sähköhoiduo ruvetah oppimah sežo Suomes. Kuopion yliopistollizes bol’ničas tutkitah, avvuttasgo sähköhoido parem, suannou voimatoi sidä päivät peräkkäi. Ollou sähköhoido effektiivine, sit rodies hyvä da huovis hoido Alzheimer-voimattomih niškoi.
Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen tervehysturvalližusjohtai Mika Salminen sanou, gu koronaviirusan täh miärätyt restoranurajoitukset toiči oldih liijakse lujat. Hänen mugah restoranurajoitukset toiči oldih yhtelläh liijakse lievät verraten toizih rajoituksih. Tervehysturvalližusjohtajan mugah tilandeh oli ezimerkikse absurdanjyttyine, konzu lapset ei piästy himoruadoloih, ga ehtypiivuo juomah piäzit hos kaikkien ruadodovarišoinke ihan välläh. Salmizen mugah piäprobliemu rajoituksien kohtal oli se, gu nygözes zakonoinluajindas ei löydynyh putillistu piätösty eroittua eriluaduzien syöndykohtien riskua. Ylen sellityksen mugah restoranoinpidäjät hyvin novvatettih miärävyksii.
Sociali- da tervehysalan ruadajien vajavus on pannuh kunnat eččimäh talovehellizii piätöksii, kudamien vuoh ruadajua suadas tulemah dai jiämäh ruadoh. Ezimerkikse Turku piätti maksua kerranluaduzet siduomispalkivot kai 3 000 (kolmeletuhandele) ruadajale, jatketanneh hyö ruaduo vuvven loppussah. Suuremballeh palkivo on tuhat euruo. Yhtenjyttymiä ližiä maksetah toizisgi Suomen kunnis. Turrus ezimerkikse voimattomanhoidajan da lähihoidajan ruadosijoi on täyttämättäh sadoi.
Naizien omatahtostu sluužbua armies koskii zakon on tulluh voimah kolmanpiän. Nygöi naizile pidäy työndiä pakičukset armiensluužbah näh jo pakkaskuun 15. (viijendehtostu) päivässäh, konzu naizien valličendupivot on mahto organizuija samah aigah kučundoinke. Valličendoih liittyjät tervehystarkastukset sežo roitah yhteh aigah miehien tervehystarkastuksienke.
Da sanommo vie lopukse, gu tulies nedälis algajen Yle uudizil karjalakse roih kezäväliaigu, kudai kestäy syvyskuussah. Čomua keziä kaikile!
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
