Jean Sibeliuksen Jääkärimarssi
Lokakuussa 1917 Jean Sibelius sai salaisen sävellystilauksen. Elettiin levottomia aikoja. Jo 1915 Suomesta oli alkanut siirtyä nuoria miehiä sotilaskoulutukseen Saksaan tavoitteena Suomen irtautuminen Venäjästä.
Syksyllä 1917 joukot oli sijoitettu Liettuaan Liepajaan, missä jääkärien mielealaa kohottamaan oli julistettu marssirunokilpailu. Kisan voitti luutnantti Heikki Nurmio, joka oli toiminut siviilissä historian ja suomen kielen opettajana.
Runoon haluttiin myös sävel, ja tehtävään kysyttiin Sibeliusta. Teksti piti salakuljettaa Suomeen, ja saattaa säveltäjän käsiin, joka kirjoitti "parissa päivässä voimakkaan isänmaallisen tunnelman vallassa" marssin miesäänille ja pianolle.
Jääkärimarssin, silloin vielä Jääkärien marssin, sävellyskäsikirjoituksen kopio kuljetettiin salaisia reittejä myöten Liepajaan, mutta ilman säveltäjän nimeä. Kopiota levitettiin myös Suomessa.
Jääkärimarssin ensiesitykset tapahtuivat salaisesti yksityistilaisuuksissa loppuvuodesta 1917.
Ensimmäinen julkinen esitys tapahtui vasta itsenäisyyden julistuksen 6. joulukuuta 1917 jälkeen. Kansallisteatterissa järjestetyssä "Kansalaisjuhlassa itsenäisen Suomen kunniaksi" 13. tammikuuta 1918 esiintynyt Helsingin kaupunginorkesteri soitti Jääkärimarssin ylimääräisenä numerona. Orkesteria johti Sibeliuksen hyvä ystävä, kapellimestari Robert Kajanus.
Kuvassa Jean Sibelius vuonna 1915. Åbo Akademin säätiö. Sibelius-museo. Kuvaaja Eric Sundström.
Toimittaja: Laila Tarpila
