Soitetut levyt
SLADE Far far away
J. KARJALAINEN Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään
HECTOR Takorautaa
FREEMAN Ajetaan tandemilla
DEMIS ROUSSOS My friend the wind
KUMMA HEPPU JA LOPUN AJAN VOIDELLUT Kesä
KIRKA Strangers in the night
EVA DAHLGREN Vem tänder stjärnorna
VICKY ROSTI Menolippu
CHRISTIE Country boy
BROTHERHOOD OF MAN Save your kisses for me
EPPU NORMAALI Kitara, taivas ja tähdet
MARKKU ARO Keskiyön aikaan
BOBBY HEBB Sunny
EUROPE Superstitious
Biisikertomuksia:
SLADE Far far away
1970-luvun alkupuolella oli keskikoulussa aina kova riita siitä, että mikä on "jytää" ja mikä on "purkkaa". Sweethän oli puhdas purkkabändi, eikä sitä kukaan itseään kunnioittava "rock-nuori" kuunnellut paitsi salaa. Slade osui kummaan välimaastoon, joittenkin mielestä se oli purkkaa, mutta minulle Slade oli aina jytäbändi. Nyt kun myöhemmin olen Sladea kuunnellut, niin ei voi kuin ihalla laulaja Noddy Holderin raastavaa laulua. Paras kappale Sladelta on mielestäni edelleen 'Far far away. Timo
J. KARJALAINEN Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään
Kaverit olivat viettämässä kosteata saunailtaa ja yksi kaveruksista tipahti lauteilta niin, että takamus paloi kiukaassa ja muut urhot nohevana jelppaamaan ja raahaamaan huutavaa potilasta ja ajatellen, että kylmää vettä pitää saada ja kaverin suihkuun. Jonkin aikaa siellä olleena jätkät kattom että mitä se tollee punottaa koko jätkä ja hokasivat, että he oli laittaneet vivun kuumalle. Sitten talon isäntä muisti, että oli ostanu Venäjältä palovauriorasvaa. Hän kävi sitten hakemassa sitä ja sivelivät sitä potilaan hanuriin. Ja huuto alkoi taas, se olikin jotain käärmesalvaa joka kirvelee jos sitä laittaa terveellekin iholle. Potilas suihkuun taas. Siitä toivuttuaan äijät ajatteli, että lähetäänpäs käymään kylän baarissa. Potilas ilmoitti, että hän käy hakemassa puhtaat housut kotoa, kun naapurissa asui. Siinä hän sittet lenkutti kotio päin ja eikös ottanut ka kompastunut pihalaattojen saumaan ja kaatua mätkähti niin, että löi päänsä pihassa parkissa olleen auton renkaan pultteihin. Kaksi sarvee ohimossa ja jätkät joutu viemään taas potilaan suihkuun pesemään veriä otsasta. Ja kaikki tämä tapahtui puolen tunnin sisään. Jotenkin tämän kuultuani alkoi mielessäni soimaan J. Karjalaisen kappale 'Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään'. Manuel ja Khati
FREEMAN Ajetaan tandemilla
Oli toukokuun loppu vuonna -78. Olimme juuri päässeet yläasteelta ja istuimme Pohjois-Karjalassa pienen kirkonkylän maitolaiturilla. Siinä sitten haikeina vaihdoimme tyttöporukan viimeiset kuulumiset, kun porukka hajosi mikä minnekin opiskeluihin ja kesätyöpaikkoihin kamojaan pakkaamaan. Maitolaituri... niin sinne sisäseiniin oli kirjoiteltu kaikenlaista mm."SEPPO TEKI KEPPOSEN JA KÄY TAM TAM" ja kaikki tiesivät kuka Seppo, tytöt ainakin. Vaikka 'Ajetaan tandemilla' julkaistiin jo vuosia aiemmin niin sitä kyllä tuolloin kuunneltiin. Pojat ajeli Ladoilla, Mersuilla ja Datsun 100 A:n ikkunat auki lämpiminä kesäpäivinä ja musa raikui. Paikallisen Kesoilin ja keskustan välimatka oli noin kaksi kilometriä... sitä rallia ajeltiin siis edes takas. Välillä kurvattiin paikallisen ravintolan tai nakkikioskin pihaan, jossa oli mukava pöhinä aina siihen saakka kun ravintola sulkeutui ja vielä sittenkin. Nakkikioskin vakio-ostos oli mikrossa lämmitetty munkkipossu!! Muuhun ei yleensä ollut rahaa se maksoi 50 penniä tai jotain sinnepäin. Yönälkään se oli hyvää ja taas jaksoi. Oi niitä aikoja, nyt ei yöelämää ole ja ravintolaakin on yritetty moneen kertaan saada toimintaan. Kesoiliakaan ei ole, autohuoltamo kylläkin. 'Ajetaan tandemilla'-kappale on leimautunut siihen kesään. Terveisiä tytöille mm. Nurmekseen Joensuuhun, Kuopioon, Hämeenlinnaan ja sinne pienelle kirkonkylälle. Terveisin täältä "Erosen nurkilta"
KIRKA Strangers in the night
Kotkassa järjestettiin Varissaari Rock ja Kirka oli lauantain pääesiintyjä. Vuosi taisi olla 1987. Oltiin kaverini Niksun kanssa pyytämässä Sapokan venesatamassa Kirkalta nimmaria, soittihan Kirka tuolloin rokkia ja heviä. 'Strangers in the night' oli kovasti radiosoitossa. No Kirka antoi meille nimmarit ja kysyi sitten, että kiinnostaako poikia nähdä keikka ilmaiseksi? Siihen me vastasimme että tietysti! Kirka vastasi meille siihen, että jos autatte roudaamaan kamat niin pääsette keikalle. Siitä me 13-vuotiaat pojanklopit tartuimme tuumasta toimeen ja olimme tuon illan osana Kirkan jengiä. Oli kyllä upeaa katsella keikka lavan sivusta eikä Marshallien ja muiden soittokamojen kantaminen tuntunut yhtään raskaalta! Tuolta illalta on artisteille ja henkilökunnalle annettu bäkkäripassikin vielä tallessa! Tähän jatkumona sellainen tarina vielä että vuosituhannen vaihteen jälkeen Kirka oli Joensuun Sokoksen musaosastolla nimmarikeikalla ja kävin hakemassa herralta nimmarit 'R. O. C. K.'-cd-levyyn. Huippua oli että Kirka itse tunnisti ja muisti minut juuri tuolta Varissaaren keikalta vaikka vuosia oli välissä toistakymmentä. Kirka oli huippuäijä! . Mika
HEINÄJUTTUJA, HAASTEITA JA TERVEISIÄ
3.7 Kokoontuu taas iso porukka doors ja jim morrison faneja pariisin taiteilija hautausmaalle pere-lachaiseen kunnioittamaan runoilija ja rock muusikko james douglas jim morrisonin muistoa!
Faneja tulee ympäri maailmaa! Jimin muisto elää! -lisko-
Heinäkuun puujalkavitsin paikka!! Anna puu on turuksi heitä klapi. -vitsiniekka käläviältä +30c-
Sokerijuurikaspellon harvennus on jäänyt mieleen. Palkka taisi olla 1 penni/metri. Silloin päätin, että lähden stadiin kun kasvan isoksi ja niin myös tein. Kari
Hirmusen Arskalle Ovensuuhun semmoset terveiset, että olet jo ennestään ikivativanha ja lisää syytää taas 7.7. sori siitä. Ei vaan, onneaonnea ja sitähän sinulla riittää. Näin toivottaa sinua huomattavasti nuorempi lapsuusystäväsi ja luokkatoverisi kaupungista jonka takana ei ole paljon mitään
Kuuleeko Suomenlinna ja Bar Vaahteran henkilökunta? Erityisesti virkeä emäntä Minski ja vetreä isäntä Pena, jonka erityisalaa ovat savustetut lohet. Täällä muistellaan ihanaa keskiviikkoiltaa herkkujen ääressä. Kiitokset vielä näin Enskareidenkin välityksellä! T. Mirja, Antti, Mika & Sari
Kyllä heinätöissä oltiin ja heinäkuormia hevosella kuljetettin.Oli kyl hauskaa istua kuorman päällä ja se hevosen pierun haju oli mahtava 😃 ladossa poljettii heiniä myös perunan istutus talkoot oli ja sadon korjaus.Viljan puintia ootettii kun puintikone oli jo näkemisen arvoinen .Kyllä paljon ihania muistoja lapsuudesta. Sirpa
Nanna ja Timba haastavat tänä vuonna eläkkeelle vapautuvat ja siellä jo olevat ENSiin. Hyvää kesää kaikille ja työn iloa Paula sinulle sinne studioon.
Jaksamista ja terkkuja kaikille helteestä kärsiville ja etenkin 1.tyypin diabeetikoille . T. Juhis , born in 1969
Haastan mukaan ystäväni Aila ja Esa Koikkalaisen ,Leena ja Ari Outisen sekä Taru ja Jukka Honkapään. t. Hilkka Lahdesta
Lapsuuteni heinätyöt mummolassa ovat ikimuistoisia ! olin mukana alle kouluikäisestä saakka. Siitä on jo yli 45 vuotta aikaa! Mieluisinta oli ajaa traktorilla, mummolan pikkuisen ikivanhan traktorin kytkinpoljin oli niin raskasta painaa, että hyppäsin sen päälle kun piti pysäyttää heinää korjatessa seipäiden kohdalla. Toisinaan olin heinäkuorman päällä polkemassa heinää ja se oli pelottavaa, kun kuorma keinu kuoppaisella pellolla - pelotti että putoansieltä heinäkuorman päältä jos menen liian reunalle.
Mukavaa oli myös viedä heinäntekijöille mehua - se oli sellaista kirpeää mansikan makuista jauhetta jota sekoitettiin veteen. Matkalla kyllä pelkäsin käärmeitä, joista mummo varoitti. Sari
Tenavana oltiin naapurissa renkinä ladossa polkemassa heiniä,pärekaton naulat pisteli päähän,ja oli heinänpölyäkin riittävästi,mutta ei haitannut.Oli illalla hyvä heinän tuoksu kun ajeltiin ohitse,ja komeat heinäseiväs rivit, osa tietenkin jo ladossa.
1960-luvulla olin kesänuorena kansaopistossa jossa oli kuukauden kieli-työleiri. Työvuoroissa oli siivousta, keittiössä auttamista ja puutarhan hoitoa ja istutusten kastelemista. Se oli mukavaa aika eikä ollut kännyjä mita raplataan. Kieliopinnot vahvistuyivat siinä sivussa kuten englanti ja saksa ja vapaa-aikaa jäi myös. Kesäterveisin Riitta
Olin muutaman kerran seurusteluaikana appiukon pelloilla heinätöissä. Ajoin traktoria, mutta appi käänsi sen aina saran päässä. Ei varmaan luottanut kaupunkilaistytön ajotaitoihin? Kerran olin auttamassa myös heidän sukulaisensa pellolla traktorikuskina. Kun paalit oli lavalla, lähdin menemään sellaisella vauhdilla, että paalit ja kyydissä olleet tippuivat pellolle. Siitä sain kuulla vuosia. Merja
Lämpimät syntymäpäiväonnittelut Jaanalle! Sijaintisi lienee juhlapäivänä akselilla Keinuvuopaja-Tohmo-Rytilahti? Vai kenties Ylläksellä? Vauhti ei varmasti hidastu vaikka ikä pyöristyy uusille vuosikymmenille. Ihanaa kesää menevälle mummille suppailun, soutelun ja muun mukavan merkeissä toivottaa Marjatta
70-luvun alkupuolella kotona tehtiin heinää ja itse n.10-vuotiaana mukana myös. Haravointia, seipäiden levitystä, tappien laittamista oli tehtävänä. Silloin ei kyselty että viitsitkö lähteä, kieltäytymisestä persaus olisi melko varmasti punoittanut. Rippikouluiässä kotona ei ollut lehmiä joten olin naapurissa heinäjätkänä. Heinää tuli luotua seipäille 8-10 tuntia päivässä, palkka oli ruhtinaalliset 50 mk/päivä, se tuntui isolta rahalta silloin. Työpaikkaetuna papu kasvoi ja sai rusketuksen. Saihan siitä taskurahaa että pystyi lauantaina lähtemään tanssipaikalle kuuntelemaan sen ajan bändejä. Ja taisi joskus palkasta osa mennä helmeilevään omppupomppuun. Terv. Esa
Enpä ole ikinä joutunut heinähommiin. Helsingissä kun oli vähemmän heinäpeltoja ja mummolaankin menin kolmosen ratikalla.
Terveisiä kaikille, jotka kävitte 60 luvulla tanssimassa Joroisissa, Huutokoskella ja Kolmalla! lähettää vanha rouva MARITA
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
